sunnuntai 31. elokuuta 2014

Elokuun luetut (+esittelyt)

Kesä loppuu virallisesti tänään. Syksy on ihan jees, mutta silti vähän masentaa.

Elokuussa luin yhteensä 15 kirjaa, joista 8 oli fantasiaa (käytän Risingshadow'n luokittelua). Koulu vei elokuussa (ja tulee kyllä viemään muutenkin) aikaa lukemiselta, eivätkä viilenneet ilmatkaan oikein houkutelleet esim. riippumattoon lukemaan. Tekosyyt sikseen, ja asiaan.

Luetut kirjat olivat siis: (lukemisjärjestyksessä)

Sari Peltoniemi: Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille
Sean Stewart: Cathyn kirja (Cathy #1)
Salla Simukka: Musta kuin eebenpuu (Lumikki-trilogia #3)
Maggie Stiefvater: Häivähdys (Väristys #2)
Laini Taylor: Karou, savun tytär (Karou-trilogia #1)
Tuija Lehtinen: Rebekka- mansikoita ja morsisusneitoja (Rebekka #6)
Nina Repo&Seita Parkkola: Susitosi
Lemony Snicket: Ankea alku (Surkeiden sattumusten sarja #1)
Jacqueline Wilson: Lola Rose
Päivi Honkapää: Meren alku
Timo Parvela: Ella ja kaverit karkaavat koulusta (Ella #19)
Susan Coolidge: Katy koulussa (Katy #2)
Agatha Christie: Paddingtonista 16.50
Minna Canth: Anna Liisa
Anu Holopainen: Sisarpuut (Syysmaa #2)

Tuli luettua aika paljon sarjakirjoja. Cathyn kirja oli ehkä pieni pettymys, odotukset olivat kai liian korkealla. Lumikki-triloigan päätösosa oli loistava ja niiin koukuttava, että luin sen alle parissa tunnissa. Lumikki on ollutkin kesän parhaita kirjatuttavuuksia. Samoin kuin Häivähdys, joka oli aivan ihana ja yllättäväkin, vaikkakin paikoin sekava lukuisine kertojineen. Karoukin oli iloinen yllätys helppolukuisuutensa, kauniin kielensä ja (ainakin minulle) uuden aiheen takia. Rebekka oli hyvin samantapainen kuin aiemmatkin osat ja toimi hyvin aivoja nollavaana, kevyenä kesäkirjana.

Surkeiden sattumusten sarjaan en ole aiemmin tutustunut, mikä on ehkä ollut pieni virhe. Kirja nimittäin oli yllättävänkin hyvä, ehkä vähän nuoremmille suunnattu tosin, mutta hauska (voiko noin sanoa?) ja nopealukuinen. Ella ja kaverit puolestaan jatkoivat tuttua linjaa. Uusissa Elloissa pelkään aina tason laskevan, mutta aina olen selviytynyt pettymyksiltä. Niin nytkin, uusin kirja on hyvin hauskaa luettavaa. Katy koulussa puolestaan oli uusintaluvussa (aiempi lukukerta oli luultavsti syksyllä 2010) ja palautti mieleeni rakkauteni sisäoppilaitoskirjoja kohtaan. Olihan siinä välillä vähän liikaakin korostettu Katyn ja Cloverin hyvyyttä ja ylivertaisuutta, mutta annan sen anteeksi. Sisarpuut puolestaan oli parempi kuin edellinen osa Welman tytöt. Napakka kokonaisuus, eikä takakansi spoilannut liikaa.

Muut:
Peltoniemen satukokoelma oli hauska ja sadut toistivat tuttua satujen kaavaa, joka oli jo tullut tutuksi lukiessani Grimmin satukokoelmaa heinäkuussa. Olisin kaivannut ehkä enemmän nykyaikaistamista, mutta sadut toimivat noinkin. Susitosi puolestaan oli pienehkö pettymys, odotin Viiman kirjoittajalta enemmän. Loppuratkaisu jätti kylmäksi. Lola Rosea en ollut vielä lukenut ja se oli tuttua Wilsonia: lihava, kiusattu, köyhähkö tyttö, joka haaveilee olevansa laihan, itsevarman ja  kauniin äitinsä/isosiskonsa/ystävänsä kaltainen joutuu kokemaan perheongelmia. Lola Rose ei ylettänyt Wilsonin parhaaksi, mutta oli nopealukuinen ja tarjosi hieman erilaisen loppuratkaisun. Meren alku oli tylsä. Kaunista kieltä ja koskettava tarina, mutta kerrontatapa oli tylsä ja pitkäveteinen. Paddingtonista 16.50 tarjosi yllättävän murhatarinan. Ruumiinkin henkilöllisyys selviää vasta lopussa, murhaajasta puhumattakaan. Anna Liisa luettiin äikäntunnilla. Mikään uusi lempikirja siitä ei tullut, mutta olihan tarina aika hurja ja ajatuksia herättävä. Näytelmämuoto oli aluksi haastava, mutta siihen tottui muutaman sivun jälkeen.

Yhteenvetona: Elokuu ei ollut hyvä lukukuukausi (Susitotea lukiessani nukahdin sohvalle kouluväsymyksen takia), mutta luin hyviä kirjoja. Syyskuuta päin.

~~~~
Tosiaan, mullakin on nyt blogi.

Olen Celestine, 15-vuotias tyttö, joka rakastaa lukemista ja kirjoittamista. Kuuntelen musiikkia mielelläni (Beatles, ABBA, Kate Bush, Ed Sheeran, Marina and the Diamonds, Rajaton, SMG jne.) ja katson musikaaleja. Harrastan tanssia ja sanataidekoulua. Lisäksi piirtelen mielelläni.

Lasisipulissa ei ole kirja-, elokuva-, kirjoittamis-, musiikki- tai varsinkaan lifestyleblogi, vaan kaikkea edellämainittua (no joo, ei ehkä tuota lifestylea) suloisessa sekamelskassa.

Tervetuloa! Toivottavasti pidätte lukemastanne :)

2 kommenttia:

  1. Jeejee, olin ihan innoissani Risingilla kun tajusin, että sinäkin olet pistänyt blogin pystyyn! Jään innolla seuraamaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva :) Nyt mä voin seurata sunkin blogia ihan "oikeasti", enkä vaan anonyyminä :D

      Poista

Sano sanottavasi rohkeasti, minä en pure ;)

Tarkistan kommentit räyhääjien varalta.