Sinä tummakulmainen, vakava ja selkeästi artikuloiva
tanssita minua tanssilavalla niin
että kellohame nousee korviin
Saattele kesäyössä kotiportille
ja kuljeta kärrytietä Hopeista kuuta hyräillen
jatka sitä heinäladossa myöhemmin
Varasta kesäöinen suudelma
ja puhu tunteistasi kiemuraisin sanankääntein
Sunnuntaina pöydälle valkea pellavaliina
kultareunakupeista kahvia
ja vehnäskranssista siivuja
Mustavalkoisen pehmeä valo siivilöityy
pirtin verhojen välistä
(27.1.2020)
***
Runo, josta pidän todella paljon, mutta joka jostain syystä on jäänyt julkaisematta. Olkoon tämä kesäisistä suomifilmihetkistä haaveileva runonen syntymäpäivärunoni tänä vuonna :)
Onpa unelma <3 (Ja tosiaankin, kuvittelen suomifilmiajan helposti mustavalkoiseksi!)
VastaaPoista<3
Poista