perjantai 16. lokakuuta 2015

Olen eksynyt Latviassa (Riika, osa 2)

(No siis en oikeasti ole. Otsikko on Ultra Bran biisistä Minä suojelen sinua kaikelta ja käytin sitä, koska se sopii tilanteeseen.)

Matkapostauksen toinen osa. Sisältää tärähtäneitä kuvia ja mukahauskaa tekstiä.

Ja kuvissa ei ole vesileimoja oman laiskuuden takia, mutta kaikki ne ovat minun tai jonkun perheenjäseneni ottamia. Siis oikeesti varastin naapurin Jormaperan kameran ja siirsin ne kaikki omaan blogiini.  Ethän siis vie niitä.

Riika 10.10.-13.10.2015

Maanantai 11.10.

Maanantaiaamu valkeni aurinkoisena. Oli aika lähteä uusiin seikkailuihin.


Ensimmäinen kohde oli vanhoihin zeppeliinihalleihin rakennettu tori. Miljöö oli upea ja inspiroiva, villasukat ja lapaset saivat sormet syyhyämään ja värikkäät vihannekset hymyilemään. (ja kalaosato haisi järkyttävältä.)




Rautatiesilta

Kaupunki ja sen mukulakivet kutsui taas horjahtelemaan kulkemaan.

Miau♥
Matkan rähjäisin talo. Se näyttää romahtavan millä hetkellä hyvänsä, mutta on omalla tavallaan viehättävä. 



Löysimme lähistöltä synagogan, joka on koko Latvian ainoa, Kaikki muut on hävitetty. Ajatus tuntuu hurjalta ja samalla surulliselta. Synagoga oli kaunis sisältä, hämmentävän valoisa. Rakennus oli kummallisesti piilossa, sisäänkäynti ei ollut kadun puolella. Ehkä siihenkin on syynsä.





Jatkoimme matkaa vanhaan keskustaan.  Ensimmäisenä vastaan tuli Mustapäiden talo. Mustapäät olivat (kait?) jokin seura, mutta nimi herätti suunnattomasti hilpeyttä.






Aukiolla oli hurjasti muitakin kauniita taloja.






Jatkoimme matkaamme kohti Kissataloa.

Erään talon seinällä oli varsin kauniit kukkamaalaukset, 




Taidemuseon ulkoseinällä oli maalauksia. 





Huvittava tuo välkähdys ikkunassa.



Tässä välissä päätimme mennä juomaan teetä pikkuiseen teehuoneeseen. Paikka oli todella tunnelmallinen ja tee oli herkullista.

Norsukannussa oli rooibosia ja metallikannussa savuteetä.

Teetä juotiin pienistä ja suloisista kupeista. 

Oolog-teen mukana tuli pieni Buddha-patsas, jonka päälle kaadettiin aina vähän teetä. Sillä Buddha pysyi tyytyväisenä ja toi teenjuojalle iloa. 

Koska olen taitava enkä lainkaan kömpelö, kaadoin viimeisen teekuppini housuilleni. Hyvä minä!

Näimme tornin. 
Kissatalon rakentaja ei aikoinaan päässyt Suureen kiltaan (älkää minulta kysykö, mikä se on tai oli), joten hän rakensi talon kiltataloa vastapäätä ja asetti talon katolla olevat kissat pyllistämään killan talolle.




Kissatalolta menimme syömään Lido-nimiseen ravintolaan. Siellä annoksensa sai rakentaa itse ja ruoka oli todella hyvää.




Jatkoimme matkaa Latvian kansalliskirjastolle.



Kirjoja lasin takana


Vierailijoille jaettiin tällaiset lätkät kaulaan. 


Kirjastossa oli vain tietokirjallisuutta, joten siinä mielessä se ei ollu tkiinnostava. Eri kerroksissa oli kuitenkin erilaisia "näyttelyitä" ja kerrosten värikoodit olivat mukavan pirteitä.




Hauska valokuvanäyttely eri paikoissa lukevista ihmisistä. 


Ehdottomasti näyttelyn paras kuva! 




Aulassa ollut sarjakuva. Tekstiä en ymmärrä, mutta pointti tulee kai selväksi. 
Kirjastossa olisi ollut 11 kerrosta, mutta vain kahdeksanteen pääsi ilman opastettua kierrosta. Sieltäkin oli kyllä komat maisemat. 







Ennen shoppailemaan lähtöä kävimme kahvilassa.

Kakku oli hyvää, tee ei. 
Tavarataloja ei Stockmannin lisäksi keskustan alueella ole, joten kiertelimme läheisen kauppakeskuksen vaatekauppoja.

Nauroin tämän kaupan nimelle ihan liikaa. 
Sitten olikin jo aika palata asunnolle ja mennä nukkumaan.


Tiistai 13.10.

Herätys oli aamulla seitsemältä, teki hieman tiukkaa. Söimme aamupalan ja ajoimme bussilla lentokentälle, jossa söimme hieman tukevammin. Sitten nousimme lentokoneeseen ja lensimme takaisin Suomeen. Pääsin istumaan ikkunapaikalle, sain todella hyviä kuvia :)




Kun maa katosi

Hei Helsingfors!

Koneen laskeuduttua ja saatuamme matkalaukun pakkauduimme jälleen autoon, ajoimme Ikeaan syömään ja siitä sitten suoraan kotiin. Sitten oli hyvä tilaisuus katsella valokuvia, purkaa laukku ja kuvailla ostoksia, (Osa kuvista otettu keskiviikkoaamuna, siksi tuo valo.)


Huulirasva. En omistanut sellaista tällä hetkellä ja huuleni olivat rohtuneet. Tuli tarpeeseen.


Latviassa yksi suurimmista myyntituotteista on meripihka. Meripihkatuotteita myyviä kauppoja oli lähes joka kadunkulmassa. Lopulta minäkin hankin tällaisen kauniin korun itselleni. Valinnanvaikeus oli suunnaton, ihania vaihtoehtoja kun oli lukuisia. 



 En muista, olenko koskaan maininnut täällä rakkauttani neuleisiin ja villapaitoihin. Kyseiset vaatekappaleet ovat elämäni suurin heikkous ja ostelisin niitä minkä kerkiäisin, jos olisi rahaa. (Niitä on muutama tuolla vaatekaapissa.) Tämän ihanuuden kuitenkin hommasin, se on ihanan pehmeä ja ihanan lämmin.(Ja todella vaikea kuvattava, näyttää muodottomalta möhkäleeltä.) Olen rakastunut.


Mekot ovat toinen rakkauteni, joten mukaan tarttui tämä punainen. Yksinkertainen, mutta kivan värinen.

Matka oli kaikin puolin mukava. Riika on todella kaunis kaupunki, ja monipuolinen: löytyy uutta ja vanha, rujonkaunista ja kiiltäväksi kiillotettua. Jotain samaa kuin Tallinna, jotain ihan erilaista. Kaupunki inspiroi, mieleen tuli kirjoitusidea ja halu piirtää paperinukkeja. Tähän(kin) kaupunkiin haluaisin joskus palata. Suosittelen Riikaa ihmisille, jotka eivät halua lähteä kovin kauas, mutta nähdä kuitenkin jotain uutta ja jännää.

6 kommenttia:

  1. Hei toi kissatalo on ihan mahtava! Jos en pääse siihen lukioon, mihin haen, laitan meidän talon katolle pyllistävän kissan! Ei ne ihan vastapäätä toisiaan ole, mutta varmasti jos laittaisi katolle niin näkyisi sinne lukioon asti! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :DD Mahtava idea! Kyl ne sitte varmana päästää. Kissatalon rakennuttajakin pääsi kiltaan, kun eivät kai halunneet kiltalaiset katsella kissojen takapuolia :D Tämän jälkeen kissat käännettiin pois pyllistämästä :)

      Poista
  2. Riika on kyllä ihana! Ne kaikki kissat ja vihannekset ja rakennukset! <3

    VastaaPoista
  3. Blogissani on sulle haaste/tunnustus!

    http://kirjaneidontornihuone.blogspot.fi/2015/10/liebster-award-tunnustus.html

    VastaaPoista
  4. Tämäpä tuli yllättäen ;) Kiitos, tekaisen tuon heti kun kerkiän :)

    VastaaPoista

Sano sanottavasi rohkeasti, minä en pure ;)

Tarkistan kommentit räyhääjien varalta.