tiistai 1. joulukuuta 2015

NaNoWriMo onnellisesti hävitty

Otsikosta voikin ehkä päätellä, miten marraskuussani kävi. Seuraa postauksellinen (teko)syitä häviölleni. Lopulliseksi sanamääräkseni jäi 9170 sanaa. Tavoite oli vetäistä kymppitonniin, mutta koska eilinen oli ohjelmantäytteinen päivä, en ehtinyt kirjoittaa lainkaan.

Tästä pääsemmekin (teko)syyhyn yksi:
Koulu.
NaNo alkoi koeviikolla, ja ensimmäisenä päivänä piti lukea kemiaa ja tehdä työselostusta. Kirjoitusaikaa jäi vartti sunnuntai-iltana hampaidenpesun ja nukkumaanmenon välissä. Ei kovin hyvä aika, vai mitä? Ei minustakaan. Koeviikon jälkeen päivät menivät koulussa ja illat läksyjen parissa.

(teko)Syy kaksi:

Viikonloput.
Viikonloppuisinhan on reilusti mukavaa kirjoittamisaikaa, eikö totta? No tuota, ei minun marrakuussani. Isosjuttuja, kouluprojekteja, vieraita, joululahjoja... Toisin sanoen, pois kirjoitusajasta kaikki nuo, olkoonkin, että osa jutuista olikin hurjan mukavia. Lopulta löydän itseni katsomasta sunnuntai-iltana Sherlockia ennen nukkumaanmenoa hyvällä kirjoitusajalla. Mites tässä nyt näin kävi?

(teko)Syy kolme:

Sää.
Teksti sijoittuu keskitalveen. Tekstissä on kylmä, lumista ja pakkasta. Kirjoittaja kurkistaa ikkunasta ulos. Ulkona sataa räntää ja on kurjan harmaata. Kirjoita siinä sitten talvimaisemista. Kirjoittaja harhautuu katsomaan valokuvia edellisvuosien talvista. "Awww, kylläpä olen söpö tuossa toppahaalarissa!" Teksti odottaa, mutta nostalgiahuuruinen kirjoittaja ei enää muista vilkaistakaan siihen. Neljä päivää tässäkin kaupungissa oli lunta, kinoskaupalla. Sitten satoi vettä ja nyt on aivan yhtä rumanharmaata kuin aina ennenkin.

(teko)Syy neljä:

Hieman edelliseen liittyen, oma pää.
Ihan helposti eksyin omiin ajatuksiin, olin saamaton, tein jotain muuta kirjoittamisen sijaan. Olen luultavasti tulossa hulluksi tai sairaaksi, nimittäin kaivoin kevään kässäntunnilla aloitetun työn esiin ja neuloin sitä vapaaehtoisesti. (Melkein valmis jo!) Neuletyö vie molemmat kädet, joten sen yhdistäminen kirjoittaminen on hieman vaikeanpuoleista.

(teko)Syy viisi:

Tarinan päähenkilö.
Ehkä ärsyttävin koskaan kirjoittamani. Sinisilmäinen, typerä, kerrassaan raivostuttava. Ja koska hänellä ei ole seuraa, en saa ketään tasapainottamaan tyypin ärsyttävyyttä.

Siinäpä vähän (teko)syitä. En voittanut, enkä ole edes hämmästyksekseni katkera. Myönnettäköön, olin surkea ja tunsin epäonnistuneeni, mutta sitten pääsin asiasta yli. Kirjoitan tarinani loppuun myöhemmin.  Osallistun ensi vuonna uudelleen. Aina tulee uusi vuosi ja uusi marraskuu. 


4 kommenttia:

  1. Mielestäni 9100 sanaa on todella paljon, jos ajatellaan elämän (ja koulun...) kiireitä. Sait varmaan enemmän kuin normaalisti :). Minulla oli tavoitteena 5000 sanaa, sain 4500.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se paljon :) En nyt äkkiseltään sanoa, onko se enemmän vai vähemmän kuin normaalisti, varmasti suunnilleen sama määrä, ellei vähän enemmnkin. Olen kuitenkin todella tyytyväinen siihen määrän, varsinkin kun ottaa huomioon ohjelmantäytteisen marraskuuni. Eikä sullakaan ole yhtään sen hullumpi määrä! Ollaan molemmat ylpeitä itsestämme :)

      Poista
  2. Tuo sanamäärä on oikein hyvä kaiken muun ohjelman ohessa. :) Pari kertaa olen päässyt nanossa tavoitteeseen, mutta se vaati kyllä yöllistä kirjoittamista ja kaiken muun laiminlyömistä, ja tänä vuonna en siihen viitsinyt ryhtyä. Mutta aina tosiaan tulee uusi marraskuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, olen kyl tyytyväinen vakkei voittoa tullutkaan :) Ensi vuonna yritetään uudelleen!

      Poista

Sano sanottavasi rohkeasti, minä en pure ;)

Tarkistan kommentit räyhääjien varalta.