tiistai 10. lokakuuta 2017

I just wanna survive

Paljon on puuhaa, ennen kuin loman suloinen vapaus koittaa. En tiedä, missä välissä ehdin tehdä kaiken, tai joudunko lykkäämään kaiken kivan tekemisen (esimerkiksi lukemisen) lomalle. 

Osallistuin IBBY Finlandin ja Mielenterveysliiton järjestämään Pulpetti puristaa -kirjoituskilpailuun. Aluksi ajattelin, että jätän kilpailun väliin, koska pelkäsin olevani tekstissäni jotenkin epäkorrekti ja mölö. Idea kuitenkin iski kuin lekalla ja sanaoksensin melkein kolme sivua yhden illan aikana. Ehdin editoidakin tekstin ennen deadlinea, eikä edes pituuden kanssa tarvinnut taistella. Palkinnot ovat päätä huimaavat, mutta vaikka voitto tai sijoittuminen olisi mahtava juttu, en vietä päiviäni kilpailua ajatellen ja voitosta haaveillen. Olen oikeastaan yllättävän rento kilpailun suhteen, ainakin rennompi kuin Noviisin kanssa kaksi vuotta sitten, ja hyvä niin: enhän minä voi enää tekstiin koskea tai telepaattisesti vaikuttaa tuomareihin. Nyt pidetään vain peukkuja pystyssä ja odotellaan marraskuuta, jolloin voittajien pitäisi selvitä. 


Toinen kirjoittamiseen liittyvä juttu on se, että olen ryhtynyt editoimaan JL:aa. Teksti ehtikin muhia pöytälaatikossa jo yli vuoden, mikä ei todellakaan ollut tarkoitus. Pitkä tauko tekstin parista on kuitenkin tuonut uusia näkökulmia tekstiin, ja solmussa olleet, ärsyttävät henkilötkin tulevat tällä kierroksella saamaan vähän väriä ja luonnetta. Kenties myös kesällä kirjoittamani "jatko-osa" on selkeyttänyt ajatuksiani tekstistä, kun olen tajunnut, miten tarinan aikana tapahtuvat asiat vaikuttavat varsinkin toiseen päähenkilöön.  Editointi on toistaiseksi ollut kivaa, koska olen vasta siinä vaiheessa, että teen virallisen ja (teko)taiteellisen näköisiä merkintöjä paperipinkkaan, enkä ole vielä erityisen pitkällä projektissani. Kauhulla kuitenkin odotan muutamia kohtia tekstissäni, joista puuttuu täysin logiikka ja jotka toimivat täysin maailman sääntöjen vastaisesti. Editointiin liittyy myös kansilehtiprojekti, jossa piirsin kansilehdet editointia varten tulostetuille paperipinkoille, jotka laitan mappiin. Yritin tehdä niistä kaikista paitsi silmää miellyttävät, myös sellaiset, että ne toimisivat myös jonkinlaisina "kansikuvina". Ihan kivasti ne onnistuivatkin, vai mitä? 


Olen unohtanut muuten puhua yhdestä uudesta (tai "uudesta", miten sen nyt ottaa) musikaalista, jonka kuuntelin (ja josta myös tämän postauksen otsikko on peräisin)! Be more chill tunki Youtube-ehdotuksiini, kun olin katsonut esimerkiksi Heathers- ja Dear Evan Hansen -animaatioita. Sitten kaverini kuunteli kyseisen musikaalin ja linkkasi minulle Michael in the bathroomin, joka ihastutti heti. Viimeinen sysäys kuunteluun oli Youtubessa vastaantullut video, joka sisälsi koko BMC:n sanoituksineen. Kuuntelin musikaalin vahingossa yhden illan aikana, vaikka olisi pitänyt lukea kirjoituksiin. Hupsis kupsis, mutta mitään en kadu. BMC on musiikillisesti aivan mahtava! Tarinakin on ihan kiinnostava, vähän Pieni kauhukauppa-fiilistä, mutta suurin ongelma liittyy hahmoihin, jotka ovat aika paperisia ja ärsyttäviä. (Paitsi Michael. Michael on ihana eikä ansaitse mitään pahaa.) Varsinkin naishahmot ovat aika lailla samasta muotista veistettyjä ja todella yksipuolisia. Vaikka päähenkilö Jeremyn love intrest Christine hieman eroaa muiden tyttöjen joukosta, skippaan hänen soolobiisinsä I love play rehersals joka ikinen kerta. Muuten oikein kuuntelemisen arvoinen musikaali, suosittelen. Enkä muuten edes aio aloittaa siitä, miten hirvittävän kuuma Squip on. Ah ja voih. 


Piirsin Heathers-fanartia, jotta olisin pysynyt tunnilla hereillä. En millään muistanut MacNamaran takin mallia, joten improsin vähän. Heathersilla ja Be more chillilla on muuten pieni yhteys: molemmissa musikaaleissa esiintyy sivuosassa Katie Ladner, Heathersissa Marthana ja BMC:ssa Jennana. Voitte uskoa, miten hämmennyin katsellessani BMC-klippejä :D "Apua, apua, oliko toi Martha? Mitä ihmettä se tuolla tekee??"

En millään malttaisi odottaa kirjamessuja. Ympyröin messulehdestä kiinnostavia juttuja ja tuskailen, kun kaikki kivat jutut menee päällekäin. Mutta jospa sitä keskittyisi ensin selviämään tästä viikosta ja keskittyisi sitten lomailemaan. Loma todellakin tulee tarpeeseen, sitä odotellessa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano sanottavasi rohkeasti, minä en pure ;)

Tarkistan kommentit räyhääjien varalta.