Autoheart: Life is confusing
Autoheartin ensimmäisen levyn deluxe-versiolta löytyy demoja, jotka eivät päätyneet lopulliselle albumille, ja Life is confusing on niistä yksi. Tykkään kauheasti tämän biisin rytmistä! Autoheart on muuten lupaillut uutta albumia tälle vuodelle, sitä odotellessa!
Olavi Uusivirta: Waterloo
Waterloota kuuntelin ehkä enemmän loppusyksystä, mutta koska kuuntelen jatkuvasti samoja biisejä, on se soinut usein näin keväämmälläkin. Tämän biisin jousikuvio on huima! Tänä vuonna taitaa ilmestyä albumi suunnilleen jokaiselta lempibändiltäni ja -artistiltani, Olavilta myös.
Lauluyhtye Viisi: Juhlien jälkeen
Viiden joululevy on eräs suosikkejani, ja pidän myös heidän ainoaksi jääneestään albumistakin. Juhlien jälkeen iski ja meni ihon alle. Tunnelma on surumielinen, jopa vähän ahdistava, mutta a cappella -sovitus on kylmiä väreitä aiheuttavan kaunis. Samalta levyltä tähän vuodenaikaan sopii ehkä paremmin Maaliskuun musiikkia :)
Iisa: Kun olit nuori
Iisaa en ole kuunnellut oikeastaan yhtään tämän biisin lisäksi. Kerrankin Spotifyn soittolistaradio tarjosi jonkin helmen! Soittolistan päätyttyä annoin radion pyöriä taustalla ja puuhailin jotain muuta keskittymättä musiikkiin sen kummemmin, kunnes korvaani tarttui vieraan laulun säe: "itkitkö hulluna, kun olit nuori?" Kiinnostuin välittömästi ja kuuntelin biisin ajatuksen kanssa, mikä osoittautui hyväksi päätökseksi. Iisaan voisi tutustua paremminkin!
Ellips: Maailma on rikki
Haloo Helsingistä! tuttu Elli aloitti soolouransa nimellä Ellips. Ensimmäinen single Maailma on rikki on kivan erilainen verrattuna Haloon musiikkiin, vaikka sanat ovat paikoin mielestäni vähän huolimattomat. Pidän kovasti tietynlaisesta 1960-70-luvun tunnelmasta, joka kappaleessa on.
Ray Charles: Hit the road Jack
Hit the road Jack on ehkä todiste siitä, että Spotify-soittolistani on usein koostettu ilman mitään sen kummempaa logiikkaa: uutuusbiisien joukosta saattaa yllättäen löytyä hitti 1960-luvulta. En oikein tiedä, mikä sai minut kuuntelemaan tätä erityisen paljon juuri nyt, oli vain kerran sellainen fiilis ja aika monta kertaa myös sen jälkeen.
Carrie Hope Fletcher: I say no
Lontoon Heathers-produktiossa on useampi kokonaan uusi biisi, joista I say no on mielestäni ehkä kaikista paras. Ehkä tämä on teemoiltaan hieman päällekkäinen Dead girl walking reprisen kanssa, mutta toisaalta nuorten naisten asennebiisejä ei ikinä voi olla liikaa. Kuuntelin tätä varsinkin helmikuussa lähes päivittäin. Erityisplussaa samankaltaisuuksista Our love is godiin!
Pauliina Kokkonen: En tahdo löytää susta pois
En aluksi pitänyt Pauliina Kokkosen toisesta julkaistusta singlestä juurikaan, mutta mitä enemmän sitä kuuntelen, sitä enemmän tykkään. Ei se San Franciscon tasolle yllä, mutta tämän sanoituksista pidän kyllä enemmän. Kokkosen julkaistut biisit ovat olleet melko erilaisia, joten jännittääkin nähdä, millainen kokonaisuus albumi tulee olemaan.
Maarit: Neito ja ylioppilas
Katselin eräänä iltana yo-juhlistani otettuja kuvia, ja äkkiä muistin, että joskus yläasteella olin kuullut biisin, jonka nimi oli Neito ja ylioppilas. Ei mennyt kauan aikaa, kun olin kaivanut kappaleen Spotifyn uumenista ja laittanut sen soimaan. Se olikin hämmentävän hyvä! Sanoitus on kovin synkkä ja murheellinen, mutta jokin pimeä puoleni nauttii sellaisesta kovasti :D
Mikä sillä puolella ruutua soi juuri nyt?
En muistanutkaan Ellin aloittavan soolouraa, joten oli kiva tutustua hänen uuteen kappaleensa. Se muistutti Haloo Helsingistä!, jonka kuuntelu on kyllä jäänyt, mutta oli silti omanlaisensa. Iisasta tuli mieleen jotain Sannin, Johanna Kurkelan ja Anna Puun yhdistelmää (ei saisi vertailla :D), mutta pidin tästä laulusta. Life is confusing oli myöskin mielenkiintoinen.
VastaaPoistaElli julkaisi toisen kappaleen vähän aikaa sitten! Sen nimi on Kolera-allas, ja suosittelen sitäkin :)
Poista