keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Ensimmäisen kerran

Saniksessa piti esitellä itselle tärkeä&vaikutuksen tehnyt taideteos. Otin sitten esittelyyn Beatlesin Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band-albumin, joka on fanitukseni alku ja juuri. (tai ainakin periaatteessa. Näin ~3-vuotiaana Yellow submarinen, mutta sitä ei lasketa tähän.) Teoksesta piti kirjoittaa erilaisia tekstejä, ja yksi niistä oli tajuntavirtatekstin pohjalta kirjoitettu runo. Tämä on muokkaamaton raakaversio, nauttikaa :)

***

Kun kuulin sen ensimmäisen kerran
tajuntani räjähti
en ymmärrä, en ymmärrä
rakastuin

Arki on harmaa ja ihmiset ilkeitä
mutta minulle on paikka, paikka jossa on tuhansia ovia
toisiin ulottuvuuksiin
paikkoihin, joissa voi oikeasti lentää taivaalla timantteihin
paikkoihin, joissa hevonen tanssii valssia

Minulla on neljä ystävää, jotka voivat auttaa
jotka saavat kukat kukkimaan
vaikka on marraskuu
He tietävät, että tärkeintä on rakkaus
ja rauha
muuta ei tarvita

Sydämeni jäi sykkimään sen kitarariffin tahtiin

eikä palannut enää koskaan normaaliin

***

Se kitarariffi on levyn ensimmäisessä biisissä, ja sen (ja koko muunkin biisin) voipi kuunnella tästä:

2 kommenttia:

  1. Mä osaan ehkä piirtää kilppareita ja kirjoittaa porosatuja, mutta runous on jotain, mihin mä en koskaan ole pystynyt.

    Hatunnosto. :) Upeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      No, se on ihan miten haluaa runouden tulkita. Inhosin alakoulussa ja muualla runojen kirjoittamista, kunnes kuudennella luokalla valastuin: eihän riimejä tarvitse käyttää! Siitä se sitten lähti :)

      Mutta sun porosatu oli paras ikinä :D

      Poista

Sano sanottavasi rohkeasti, minä en pure ;)

Tarkistan kommentit räyhääjien varalta.