maanantai 19. syyskuuta 2022

Mitä löytyi ämpäristä

Alkukesästä tein perinteisen ämpärilistan, ja niin ikään perinteiden mukaan näin syyskuun puolella on tilaisuus tarkistaa, miten listan kohdat toteutuivat. 



Kesällä 2022

käyn uimassa jossain uudessa paikassa 
Tehty! Yhden kerran kävin virallisesti uimassa uudella rannalla, toisella kerralla suppailemassa toisella rannalla, jossa en ollut ennen käynyt. Toisaalta suppailunkin lasken uimiseksi, molskahdin nimittäin pari kertaa laudalta järveen... :D

luen joka kuussa vähintään kolme kirjaa
Tehty! Vaikka lukeminen olikin kesän aikana välillä vähän nihkeää, ylitin tavoitteeni: kesäkuussa luin yhdeksän, heinäkuussa neljä ja elokuussa seitsemän kirjaa. 

lähden (päivä)reissulle jonnekin
Tehty! Tein yhden päiväretken heinäkuussa mummolaan ja toisen elokuussa Kuopioon. Kuopion matkan tein ihan itsekseni, ja se oli ihanaa, vaikka lähes koko päivän satoi aivan kaatamalla ja sukkani olivat likomärät suurin piirtein siitä lähtien, kun astuin asemalta ulos. Kävin Kuopion museossa kohtaamassa lapsuustraumojeni mammutin (tällä kertaa en alkanut itkemään, eikä minua tarvinnut kantaa pois huoneesta toisin kuin edellisellä vierailulla noin 17 vuotta sitten). Pikaisesti kipaisin myös Kanttilan läpi, ja toivon kovasti, että se saataisiin kuntoon! Olisi ollut kivaa tehdä retkiä enemmänkin, tai pidempiä reissuja, mutta tällä kertaa töiden takia hommat menivät näin. 

Kuopion mammutti.


saan varmuutta autolla ajamiseen
Ehkä? Työmatkan ajaminen ei aiheuta enää pelkoreaktiota pelkkänä ajatuksenakin, mutta en ehkä siltikään kovin mielelläni lähtisi millekään Suomi päästä päähän -roadtripille kuskiksi :D Loppujen lopuksi työmatkani oli suurimmaksi osaksi pelkkää moottoritietä suoraan pätkyttämistä, joten siinä pääsi melko helpolla. (Paitsi silloin, kun maakunnan suurin kesätapahtuma tukki koko moottoritien ja jouduin matelemaan ruuhkassa kymmenisen kilometriä...) Toisaalta ajoin kesällä muutaman kerran paikkoihin, joihin en ollut niin tottunut ajamaan, ja toimin pari kertaa kuskinakin muille, ja se sujui hyvin ilman sen suurempia ongelmia. Joten en tiedä, ehkä sain jonkinlaista varmuutta? Faktahan on kuitenkin se, että ajamaan oppii vain ajamalla. Mainitsemisen arvoista lienee myös se, että sain kesällä elämäni ensimmäisen parkkisakon :D tosin syytän siitä osittain huonoa ohjeistusta, vaikka se olikin loppujen lopuksi omasta toheloinnistani kiinni. 

tutustun yhteen uuteen musikaaliin
Tehty, vaikka en päätynytkään niihin musikaaleihin, joita listaa kirjoittaessani ajattelin :D Alkukesästä katsoin Oklahoma!-musikaalin, josta kirjoitinkin suuren Rodgers & Hammerstein -seikkailun uusimmassa osassa. Elokuvissa kävin katsomassa Elvis-elokuvan, mutta en tiedä, lasketaanko sitä välttämättä musikaaliksi vai onko se enemmänkin musiikkielokuva (raja on häilyvä, tiedän). Meemimielessä katsoin veljeni kanssa Mulan II -elokuvan, joka oli niin huono, ettei sitä oikein voi suositella kenellekään :D Loppukesästä katsoin vielä ystäväni kanssa Beatles-parodian The Rutles: All you need is cash, joka oli todella onnistunut parodia, nauratti monta kertaa. Sen laulupastissit ovat suorastaan pelottavan onnistuneita!

Eräänä työpäivänä melko viralliselta toimistolta löytyi kirjahyllyyn teipattu runo. 

pidän venäjän kielitaitoa jotenkin yllä
No jaa, en välttämättä. Suunnitelmissa oli esimerkiksi katsoa jotain venäjänkielistä elokuvaa tai sarjaa, tai edes vähän kuunnellut jotain vanhaa Ylen sivulta löytyneistä venäjän kielioppikursseja, mutta enpä tehnyt mitään noista. Sentään Regina Spektorin venäjänkielinen versio Ne me quitte pas-biisistä (eli Не покидай меня) on kesän aikana soinut paljon. 

luen (ainakin yhden) kirjan kotikodin hyllystä
Tehty! Luin kaksi kirjaa porukoiden hyllystä: Tarmo Koiviston www.mammila.fi ja Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän Haru – eräs saari. Kumpikaan ei ollut kirja, jonka suunnittelin etukäteen lukevani, mutta se riitti tämän kohdan täyttämiseen. 

editoin P:n vähintään puoleenväliin
En editoinut. Editointi oli koko kesän vähän paussilla. Ajatukset kyllä pyörivät, minkä ehtivät, mutta varsinainen työnteko jäi aika vähäiseksi. Kun olin suunnitellut pääseväni lukuun 17, elokuussa valmistui luku 10. Vaikka en päässytkään tavoitteeseeni, en ole mitenkään erityisen tyytymätön. Valehtelisin, jos sanoisin että minua ei harmita, mutta editointiprosessi kuitenkin eteni tavoitteen alle jäämisestä huolimatta. Se on kaikken tärkeintä. Kesä toi kuitenkin uusia tuulia kirjoittamiseen ihan konkreettisestikin: tarinaan ilmestyi kissahahmo, joka muistuttaa täsmälleen kesätyöpaikan pihalla lähes päivittäin pyörinyttä naapurin kissaa <3 

Lempityökaverini <3

Kesä 2022 oli hyvin työpainotteinen, ihan vain siksikin, että työpäivät venähtivät helposti melkein kymmenen tunnin pituisiksi pitkän työmatkan takia. Toisaalta oli ihanaa päästä tekemään oman alan töitä, se motivoi ihan eri tavalla kuin esimerkiksi viime kesän siivoushommat! (Enkä siis todellakaan vähättele millään muotoa siivoustyötä, se on äärimmäisen tärkeää ja kovaa työtä, mutta ei mikään oma intohimoammattini.) Työntäyteisyyden takia ehkä muut kesähommat jäivät vähemmälle, mutta ei mennyt kesä mikään ikävin mahdollinen ollut siltikään: sen todistaa jo se, miten hyvin tämän listan asioita sain suoritettua. 

Miten teidän kesänne sujui? 

6 kommenttia:

  1. Kivaa että sait listalta tehtyä asioita!

    Itsekin tein vähän töitä ja sitten sain taas masennuskauden... Eli mielenterveyden haasteissa on nyt siitä asti menty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kuulla! Toivottavasti edes vähän paremmat ajat koittavat pian :)

      Poista
  2. Kivoja juttuja sait tehtyä! Muistan tuon mammutin Kuopion reissuilta :)

    Mun kesä meni opiskellessa, kaverien näkemisessä ja opiskelijavaihtoa järjestellessä. Onneksi nyt viikonloppuisin ehtii lepäillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mammutti jää kyllä varmasti museokävijän mieleen :D

      Tuossa on kyllä tosiaan melkoisesti puuhaa, mutta onneksi on viikonloput! :)

      Poista
  3. Olipa ihana lukea kesästäsi! Erityisesti ihailen mammutin urheaa kohtaamista. Itsehän pelkäsin kanoja lapsena, ja nyt haaveilen omista kanoista! Niin sitä muuttuu! :D

    Oma kesäni meni kasveja hoitaessa ja levätessä. Ehkä ensi kesänä saan vihdoin lähdettyä matkalle, jolle olen viimeiset neljä kesää ollut ihan ehdottomasti menossa.

    t. Maria :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy kyllä myöntää, että pari viikkoa museokäynnin jälkeen näin mammutista painajaista (joskin hyvin museokontekstiin liittyvää, eräs painajaisen kauhuista oli se, että käsittelin sitä kumi- eikä puuvillahanskat kädessä)...

      Kasvien hoito ja lepääminen kuulostaa mainiolta tavalta viettää kesää! <3

      Poista

Sano sanottavasi, mutta älä räyhää. Tarkistan kommentit ja julkaisen vain asialliset :)