Syyslaulu

Syyskuu on ihana kuukausi, mikäli koulua ei lasketa. Kaipaamaan jään elokuulta tällaisia aamuhetkiä, joita ei syksyllä näe.

Usva järven yllä ja lämpimät päivät jäivät kesään. 

Miksi juuri syyskuu? Syyssade, värikkäät lehdet (kliseistä), punainen takki ja keltaiset kumpparit. Viileä syysilma. Teekuppi ja villapaita. Hyvä kirja ja myrsky ikkunan takana. Syksyiset kappaleet Spotifyssa. (Onko teillä muilla sitä, että tietyt kappaleet yhdistyvät tiettyyn ajankohtaan?) Kesä on yhä olemassa, piilottelee nurkan takana. Syysflunssa. Okei, se ei ole kivaa, mutta flunssa kuuluu syksyyn. Omani olen onneksi jo kärsinyt :) Hiukset sekaisin tempova syystuuli. Sadepisaroiden osuminen kattoon keskellä yötä. Inspiraatioita. Kirjoittaminen on helpompaa. Ihana syyskuu. 

Juu, ja Linnunrata-kuunnelma alkoi tänään taas! Nyt on vuorossa kolme viimeistä kirjaa, mikä on ihan kiva, kun en ole Enimmäkseen harmittoman viimeisiä osia kuullut. Eli jos haluatte a) tutustua kuunnelmaan keskeltä, b) vertailla kuunnelmaa ja kirjaa tai c) jotain tekemistä lauantai-iltapäiviinne, YLE 1 auki klo 15!!

Niin, ja se otsikossa mainittu syyslaulu. Mulla on kaksi kappaletta, jota kuuluvat erottamattomasti syyskuuhun: Hectorin Syyskuu ja Green dayn Wake me up when September ends. Ne ovat syksyisiä paitsi nimiltään, myös tunnelmaltaan. 

Syyslaulu on muuten inspiroiva nimi. Katsotaan, jos siitä syntyisi jotain.