Hetki

Kun seisoo mäen päällä ja Spotify sylkäisee kuulokkeisiin biisin, joka heittää varoittamatta viime kevään tunnelmiin. Kun tajuaa, miten onnellinen on juuri tässä ja nyt.

Viimeisten auringonsäteiden kosketteassa

painan jalkojani kallion pintaa vasten

kai joskus on taas kesä

ehkä joskus en seiso täällä yksin

ehkä kerran maailmassa

haistan männyt ja mustikat

istun hiljaa kanervikossa

Muistan salaisen hiekkarannan

ja eväshetken kivikossa

muistan kultaisen metsän vuosia aiemmin

Istun hiljaa ja unelmoin

enkä tiedä, mitä kaipaan

auringon lämpöä kasvoilla

vai aaltojen muodostamia kuvia

hylätyn venevajan hämähäkinseittejä

närheä koivun latvassa