Tammikuun luetut 2019

Tammikuussa 2019 luin kaksi kirjaa (555 sivua).

Thomas, Angie: Viha jonka kylvät 393 s.
Kaseva, Tuomas, Kauppinen, Touko & Merimaa, Juhani: Tietääkö karhu, että se on karhu? ja 129 muuta visaista kysymystä, joihin saadaan valaiseva vastaus 162 s. 

kotimaisia: 1

käännöskirjoja: 1

omasta hyllystä: 0

kirjastosta: 2

muualta: 0

Enpä olisi voinut kirjavuotta 2019 aloittaa paremmalla kirjalla kuin Viha jonka kylvät! Kirja on ollut sen verran paljon esillä parina viime vuonna, että tuntuu turhalta esitellä sitä, mutta jos joku on siltä onnistunut välttymään: kirja kertoo tummaihoisesta, 16-vuotiaasta Starrista, joka asuu ghetossa perheensä kanssa. Tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun valkoinen poliisi ampuu Starrin lapsuudenystävän ilman syytä ja näyttää pääsevän tilanteesta ilman sen suurempia seurauksia. Viha jonka kylvät teki minut todella vihaiseksi ja surulliseksi. Vaikka henkilöt ja tapahtumat ovat fiktiivisiä, tällaista tapahtuu ihan oikeasti. Suomessa on ehkä helppo ummistaa silmät siltä, mitä Atlantin toisella puolella tapahtuu, mutta ennakkoluulot ja rasismi kukkivat myös täällä. Vaikka kirja on synkkä ja surullinen, ei se ole toivoton. Starrilla on rakastava perhe ja ystäviä, jotka ovat hänen puolellaan. Starr itse on äärimmäisen aito hahmo: teinityttö, jonka ei olisi pitänyt kokea sellaisia asioita, joita hän on joutunut käymään läpi. Viha jonka kylvät herätti todella paljon ajatuksia, ja huomaan yhä palaavani ajatuksissani sen pariin. Tämä on tärkeä kirja, jokaisen maailman ihmisen pitäisi lukea tämä!!! Erityisplussa täytyy antaa Kaijamari Sivillin suomennokselle, joka oli todella sujuvaa ja luontevaa. Usein jenkkiläiset YA-käännökset ovat hieman vaivaannuttavia, kun hahmojen puhekieli on yritetty kääntää suomalaiseksi puhekieleksi, mutta tässä slangi on kääntynyt uskottavan ja aidon tuntuisesti!

Tietääkö karhu, että se on karhu? sisältää Helsingin sanomista tutun lasten tiedekysymyksistä koostuvan palstan parhaita paloja. Palstan idea on aivan ihana, ja on tosi kiva, että niitä on myös julkaistu kirjamuodossa! Lasten kysymykset ovat paitsi fiksuja, myös todella suloisia ("ovatko krokotiilit iloisia, kun niille syntyy poikasia?" <3), ja kaikkiin kysymyksiin vastataan asiantuntevasti ja vakavasti. Opin tästä paljon uutta! 

*********

Tammikuun Helmet-lukuhaasteeseen luetut kirjat: 

9. Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja: Tietääkö karhu, että se on karhu? 
10. Rodullistetun kirjailijan kirjoittama kirja: Viha jonka kylvät

Tammikuussa ehdin vielä viettää joululomaa hetken, esimerkiksi käymällä Helsingissä ja miittaamalla saniskavereita. Palasin loppiaiseksi takaisin opiskelukaupunkiin, jossa minua tervehti yhä elossa olevat huonekasvit sekä pääaineen aineopinnot. Myös sivuaineena alkanut folkloristiikka on tuonut opintoihini mielenkiintoisia ajatuksia ja ehkä jopa erään ammattihaaveen. Tammikuun aikana olen ollut todella kiireinen: vaikka luentoja olisikin vähän, on ollut kaikensorttista oheistoimintaa, jonka vuoksi on pitänyt juosta paikasta toiseen. Siksi esimerkiksi lukeminen jäi todellä vähille. (Toki syynä oli lyös eräälle kurssille lukemani Michel Foucault'n Seksuaalisuuden historia, jonka lukemisen jälkeen aivot olivat sen verran ylikuumentuneet, ettei muuhun kuin kissavideoihin keskittyminen ollut enää mahdollista.) Vaikka kuulostankin kauhean negatiiviselta, ei tammikuuni aivan kamala ollut: oli kivoja opiskelijarientoja, Kalevauva.fin keikka, lounastreffejä ja lettukestejä. Pakotin itseni myös useamman kerran pois omalta mukavuusalueeltani, mikä oli välillä niin pelottavaa, että hypin pitkin seiniä, mutta olo sen jälkeen oli uskomattoman hyvä. Aloitin myös kuorossa laulamisen parin vuoden tauon jälkeen, ja se on ollut todella kivaa! (Ensimmäisistä treeneistä tosin sain kauhean päänsäryn, kun keskityin stemmaan niin kauheasti :D) 

Helmikuussa kaikki viikonloput tuntuvat olevan täynnä ohjelmaa, mutta eiköhän siitä selvitä: kivaa ohjelmaa on kuitenkin tiedossa. Parin tehtävän deadlinet kummittelevat lähitulevaisuudessa, mutta jahka niistä päästään, pitäisi opintojenkin vähän keventyä. Pitää vain muistaa ottaa rennosti ja kuunnella itseään, ettei polta itseään loppuun. 

Kuukauden biisi on The King's Singersin And so it goes. Tämä biisi on kuulunut tammikuuhun jo parin vuoden ajan, aina siitä lähtien, kun lauloimme sitä pari vuotta sitten kuorossa. Kuoromuistojen lisäksi tämä tammikuu toi aivan uusia merkityksiä tälle kappaleelle: se sattui soimaan taustalla erään keskustelun aikana, joka sai minut miettimään monia asioita ja myös sanomaan pohtimiani asioita ääneen. Upea kuorosovitus aiheuttaa kylmiä väreitä ja saa sanoituksen tuntumaan entistäkin alastomammalta.