lauantai 2. toukokuuta 2015

Huhtikuun luetut

Huhtikuussa luin 12 kirjaa, joista viisi oli spefiä, kolme uusintoja ja yksi englanniksi.

Teksti saattaa sisältää spoilereita. 

Lindgren, Astrid: Kati Pariisissa (Kati #3) [U]
Alcott, Louisa M.: Plumfieldin pojat ja mitä heistä tuli (Pikku naisia #4) [U]
Lähteenmäki, Laura: Iskelmiä
Sedgewick, Marcus: Miekkani laulaa
Lehtinen, Tuija: Rebekka ja yllätysten ysi (Rebekka #7)
Andersson, Henrika: Sirpale sielua
Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (Kerttu ja Mira #1)
Rannela, Terhi: Taivaan tuuliin
Rowling, J.K.: Harry Potter and the Philosopher's stone (Harry Potter #1)
Thor, Annika: Meren syvyyksissä (Saari meren keskellä #3)
Halpern, Julie: Matkalla nörttiyden ytimeen
Turtschaninoff, Maria: Helsingin alla

+Alexander, Lloyd: Llyrin linna (Prydainin kronikat #3)

Llyrin linnan luin jo huhtikuussa, mutta se ei ehtinyt koostepostaukseen. Kirja oli erittäin hyvä, joskaan ei ihan täysin pärjännyt Hiidenpadalle. Llyrin linna (tai Lyllyrin linna, kuten se meillä tunnetaan) jatkoi tarinaa hienosti ja syvensi Taranin ja Eilonwyn suhdetta. Vanhat tutut hahmot olivat yhtä hienoja kuin aina ennenkin, ja uudet olivat kiinnostavia. (Mitä nyt se prinssi sai allekirjoittaneen repimään hieman hiuksia...) Lopussa tuli vuodatettua muutama kyynelkin. Kaiken kaikkiaan, hyvä kirja, tästä on hyvä jatkaa.

Kati Pariisissa oli uusintaluvussa, edellisen osan olin lukenut muistaakseni kesällä 2010. Tämän kirjan muistin kaikista parhaiten, mutta silti erittäin huonosti. Nautin kirjan lukemisesta suunnattomasti, ihanan kepeä, iloinen ja aurinkoinen kirja. Ja tietty Pariisi, ah. Suosittelen sarjaa ihan kaikille. 

Plumfielidin pojat oli Katin tavoin uusintaluvussa, edellinen lukukerta syksyllä 2009. Tämä kirja on erikoinen tapaus, koska muistin edelliseltä lukukerralta kirkkaasti kannen, lukupaikan ja lukuajankohdan sekä sen, etten pitänyt kirjasta, mutten juonta ollenkaan. Uusintaluku oli siis paikoillaan :) Suosikkikirjaksi tämä ei nytkään kohonnut, juoni junnaili usein paikoillaan ja moraalisaarnaa ei välistä edes yritetty verhota tarinan sekaan. Kuitenkin vanhat, rakkaat hahmot (Jo ja varsinkin Laurie<3) toivat turvallisen tunteen. Sarjan paras osa on kumminkin ensimmäinen, myös henkilökohtaisista syistä. 

Iskelmiä vei puolestaan täysiin toiseen maailmaan kuin aiemmat kirjat. Vaikea aihe, mutta hieno kirja. Nopealukuinen ja kiinnostava, kirjaa ei voi laskea käsistään. Kauniisti kirjoitettu. Kirjan nimen sanaleikki on loistava keksintö, nimim. Hihkuin riemusta kun tajusin ;)

Miekkani laulaa ei oikein vakuuttanut. Tarinassa on potentiaalia, mutta ei. Kirja on halju, siitä ei saa kunnon otetta. Ja epilogi... Se on jo kokonaan eri tarinaa. Asetelmasta olisi voinut saada hyvän kirjan, mutta se mahdollisuus jäi nyt käyttämättä. En suosittele kellekään. 

Rebekka oli tuttua tavaraa, kevyt ja kepeä välipalakirja. Enempää kirjasta on vaikea sanoa. 

Sirpale sielua oli varmaan kuukauden huonoin kirja. (Ellei peräti koko vuoden huonoin...) Kökkö ja sekava juoni, typerät ja hölmösti käyttäytyvät hahmot. Kirja sai mut repimään hiuksia useaan otteeseen ja nukahtamaan kesken kaiken. Plussaa kauniista kannesta ja nimestä, mutta miljoona miinusta olemassaolosta. Olkaa kilttejä, älkää lukeko. 

Amsterdam, Anne F. ja minä oli erittäin positiivinen lukukokemus. Hauska kertojanääni, uskottavat tapahtumat, vetävä kirjoitustyyli. Tykkäsin erittäin paljon, toimi välipalakirjana. Hymyilin ja nauroin useaan otteeseen. Kerttu ja hänen äitinsä veivät sydämeni täysin ja sarjan seuraava osa Goa, Ganesha ja minä odottelee jo hyllyssä :)

Taivaan tuuliin vei sitten täysin eri tunnelmiin kuin edellinen Rannela. Järkyttävä kirja, hyvällä tavalla ahdistava. Kiinnostavia näkökulmavaihteluita, kuitenkin neutraalilla tyylillä kirjoitettu. Herätti tunteita todella paljon. Ihanan ärsyttävän avoin loppu. Lukekaa. Kiitos.

Harry Potter oli ties kuinka monennessa uusintaluvussa, tällä kertaa tosin englanniksi. Hengissä selvisin tästäkin! Kieli oli helppoa, mitä nyt Hagridin murre aiheutti harmaita hiuksia. Voitte lisätä tähän nyt mielettömän määrän hehkutusta. Tästä innostuneena voisi lukea loputkin Potterit, edellisestä koko sarjan uusintaluvusta on jo aikaa. 

Meren syvyksissä jatkoi Steffin ja Nellin tarinaa. Sarja paranee kirja kirjalta, eikä ensimmäisen osan kankeudesta ole enää juuri mitään jäljellä. Sarjan ihmiskohtalot pistävät surettamaan, varsinkin Steffiä ja Nelliä kohtaava tragedia kirjan loppupuolella. Sarjan viimeinen osa odottaa hyllyssä jo, toivottavasti sarja loppuu tyylikkäästi. 

Matkalla nörttiyden ytimeen oli pettymys. Latasin siihen todella paljon odotuksia, mutta se osoittautui vain tylsäksi. Erityisesti inhotti negatiivinen suhtautuminen nörtähtäviin tyyppeihin. "Hän olisi tosi kiva, jos ei olisi nörtti." Huoh. Kirjasta on lopulta vaikea muodostaa mielipidettä. Se oli viihdyttävä, mutta olin onnellinen voidessani sulkea kirjan lopullisesti.

Helsingin alla oli ainoa ennenlukematon Turtschaninoff. Pidin erittäin paljon! Hyvät hahmot, kiinnostava tarina. Tarina tarjosi jännitystä, jopa kauhua. Suomalaista kansanperinnettä oli sekoitettu tarinaan erittäin hyvin, olematta kökähtävää. Alvan muistamiskyky jäi vähän irralliseksi osaksi tarinaa, toivoin, että se olisi ollut ratkaisevassa osassa. Suloinen rakkaustarina. Kesäinen kirja. Rakastuin. Tahdon Helsinkiin, miksen Alistadiinkin. 

Huhtikuu oli kirjojen kannalta vaihteleva kuu. Oli uusia suosikkikirjoja, oli suuria pettymyksiä. Hyvä maku jäi kuitenkin suuhun. Huhtikuussa luin toisiksi eniten koko vuonna, vain tammikuu pääsee edelle. Saaas nähdä kuinka toukokuussa käy, yleensä toukokuu on mulla koulukuukausista se, jolloin luen eniten. Mystistä sinäänsä, koska toukokuuhunhan kaikki kokeet sun muut pakkautuu... Missä välissä mä oikein luen? :D 

Viimeinen kuukausi peruskoulua jäljellä. Siis hyvänen aika, kuukausi enää! Olen onnellinen ja hämmentynyt. Onnellinen siksi, että pääsen yläasteelta veks. Hämmentynyt, koska aika on mennyt kuitenkin melko nopeasti. Tuntuu, kun vasta olisi tullut seiskalle... 

Mutta ei juhlita vielä, tulossa on paljon työntäyteisiä viikkoja, kokeita ja niihin lukua. Mukaviakin asioita on onneksi luvassa. Katsellaan kesää kohti, hymyillään auringolle. Kyllä me jaksetaan.

Ihanaa, kukkien täyttämää toukokuuta kaikille!

2 kommenttia:

  1. Olen lukenut noista Harry Potterin ja Terhi Rannelan kirjat, ja Taivaan tuuliin oli kyllä järisyttävä lukukokemus. Hyvä silti lukea joskus sellaisiakin, se sai ymmärtämään vähän terroristien ajatuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taivaan tuuliin oli kyllä todella järkyttävä ja rankka kokemus. Upea kirja silti :)

      Poista

Sano sanottavasi rohkeasti, minä en pure ;)

Tarkistan kommentit räyhääjien varalta.