sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Camp NaNoWriMo -päivitys 5

Sanoja tällä hetkellä 9537, eli loppusuora aukeaa edessä viimeistä pinkaisua varten.

Tämä viikko on sujunut yllättävän kivasti parin tahkean viikon jälkeen! Kirjoitin luvun 29 loppuun, ja vaikka se ei ehkä tekstinä ole hohdokkainta kirjoittamaani, siinä on asioita ja dialogia, joista pidän äärimmäisen paljon. Toisaalta revin hieman hiuksiani, kun hahmoni eivät saa sanottua ajatuksiaan toisilleen ääneen, mutta sellaista elämä on oikeastikin. Olen ehkä hieman julma, kun siirrän omia kokemuksiani hahmojeni kärsittäväksi :D (Tässä on tosin pakko huomauttaa, ettei mistään vakavasta ole kyse...) 

Vielä on pari päivää kirjoitusaikaa, ja uskon pystyväni voittoon. Tavallaan toivoisin saavani 30. luvun valmiiksi, mutta en tiedä, kuinka pitkäksi se haluaa kasvaa. Sen näkee sitten, nyt loppukiriä kohden! 

Minulla on tiedosto, jonka nimi on Öisin kirjoitan quotemateriaalia, johon keräilen parhaita paloja tekstistäni (vähän noloa, tiedän). Hyvin usein ne ovat pseudosyvällistä seinätarramateriaalia, kuten myös nämä seuraavat lainaukset: 

"Lapsen saa iloiseksi tekemällä hänelle linnun, mutta isompien ihmisten kanssa siihen tarvitaan jotain muuta." (Hieman kontekstia: henkilö, joka tämän toteaa veistää harrastuksenaan pieniä lintuja puusta.)

"Joskus uuden aloittaminen vaati sitä, että juoksi pois vanhasta elämästä, eikä koskaan enää palannut." 

"Riskejä oli otettava, jos tahtoi pysyä hengissä.



2 kommenttia:

Sano sanottavasi rohkeasti, minä en pure ;)

Tarkistan kommentit räyhääjien varalta.