Naisellinen joulu

Joulu toki jatkuu loppiaiseen, mutta tulinpa kertomaan vähän kuulumisia lempijuhlani vietosta. 

Sattuipa niin, etten kiireiltäni ehtinyt tai jaksanut käydä kirjastossa, mikä tietenkin aiheutti ensin pientä huolta. Sitten kuitenkin muistin omankin hylkyn pursuilevan lukemattomia kirjoja, joten en huolestunut asianlaidasta. Puolivahingossa jouluna luettujen kirjojen teemaksi muodostui naiset, eivätkä mitkä tahansa naiset vaan "vahvat naishahmot", joita ihailen suunnattomasti.  (Täytyy myöntää, että vaikka vähän inhoankin tuota ilmausta, hairahdun aina välillä käyttämään sitä itsekin.)

(Jouluaattona luin loppuun myös Keskilinnan ritareiden yhteisniteen, mutta Nerulaa lukuunottamatta siitä ei kyllä mieleenjääviä naishahmoja löydy, joten se ei päässyt kuvaankaan.) 

Kirjamessuilta hankitun Naondelin parissa vietin jouluaaton ja -päivän, enkä millään olisi malttanut laskea kirjaa käsistäni, vaikka vähän väliä tuli suorastaan fyysisesti paha olo kesken lukemisen. Maresin tavoin teoksessa käsitellään naisen asemaa hienosti. Joululahjaksi saamaani Kate Bush -kirjaa lähinnä selailin ja lueskelin parhaita paloja sieltä täältä, olinhan lukenut sen jo viime syksynä (x). Auringonnousu Manhattanilla on vielä kesken, mutta mikäs siinä lempielokuvasta ja ihanasta Audreysta lueskellessa. Kirjan alaotsikko on Audrey Hepburn ja elokuvien moderni nainen, mikä sopii joulun kirjojen teemaan hienosti. 

Ihaniin naisiin, tarkemmin sanottuna Kate Bushiin liittyy myös Bushin livealbumi Before the dawn, joka ilmestyi marraskuussa ja jonka tonttu minulle toi. En ole viikkoon mitään muuta kuunnellutkaan. Ensimmäisellä kuuntelukerralla piti välillä muistutella itselleen hengittämisen tärkeydestä, kun unohduin kuuntelemaan musiikkia suu ammollaan ihmetyksestä ja ihailusta. Lupaan käsi inspisvihon kannella kirjoittaa blogiin tästä levystä, kun olen kuunnellut sitä vielä sen verran, että osaan tiivistää fangirl-ääntelyni kirjalliseen ja järkevään muotoon. 

Julkaisen tässä postauksessa vielä piirroksen, jonka olisi pitänyt alunperin ilmestyä joulukalenterin luukussa 18. Kuvassa on kolme keskeistä hahmoa P:sta, jonka hahmokaartissa on joukko voimakastahtoisia naisia. Heistä yksi esiintyy myös tässä piirroksessa.

"Hän erottui muiden maalaistyttöjen joukosta kuin fasaani varpusparvesta ja hän tuntui tietävän sen itsekin, vaikkei tehnyt asiasta numeroa. Veli rakasti lintuja, mutta hän oli myös umpisokea. Pujottaessaan sormuksensa naisen sormeen hän luuli luokseen lennähtäneen varpusen, eikä hän tajunnut, kuinka hänen tuleva morsiamensa olikin todellisuudessa jotakin aivan muuta. Ei sellainen ilmestys sopinut tuollaisen nuoren ja hölmön pojan käsipuoleen kylänraittia kulkemaan, ei suinkaan. Hän kuului sellaiselle soturille, joka ymmärsi tummien silmien ja kultaisten hiusten arvon, soturille, joka erotti hänet varpusparvesta ja nosti oikeaan asemaan. Päivällispöydän yli vaihdettu katse kertoi naisen ajattelevan samaa."