perjantai 10. joulukuuta 2021

Joulukalenteri 2021: luukku 10

Tervetuloa joulukalenteriin vuosimallia 2021! 

Tämän vuoden joulukalenterin teemana on varsin mahtipontisesti kirjat, jotka muuttivat elämääni. Olen kuitenkin tehnyt sellaisen rajauksen, että kirjan aiheuttaman muutoksen ei tarvitse olla mikään suuri elämänmullistus, pienikin oivallus tai muutos riittää. Eikä näitä "muutoksia" ole ehkä mitään järkeäkään arvottaa, koska joskus pienellä muutoksella voi olla kauaskantoisemmat seuraukset kuin jollain suuremmalla. 

Luukku aukeaa joka toinen päivä. 

10. luukku: Linnunrata (Douglas Adams)


Kun olin noin 12-vuotias, ystäväni alkoi hehkuttaa Linnunradan käsikirjaa liftareille. Hän kantoi kirjaa koulussa mukanaan ja luki minulle siitä katkelmia. Ihailin kovasti häntä erityisesti siksi, että hän luki hyvin monipuolisesti (toki muistakin syistä, hän oli ja on edelleen erittäin cool tyyppi! :D). Sainkin sitten yhteisniteen häneltä lainaan, ja luin sen kuudennella luokalla ollessani. 

Arthur Dentin torstai ei ala erityisen hohdokkaasti, sillä hänen talonsa aiotaan jyrätä uuden ohikulkutien alta. Sitten hänen paras ystävänsä Ford Prefect paljastaa, ettei hän olekaan kotoisin Guildfordista, vaan pieneltä planeeltalta Betelgeuzen lähistöltä. Kaiken huipuksi vogonit, vihamieliset avaruusolennot, räjäyttävät maapallon uuden ohikulkutien alta. Ford ja Arthur onnistuvat kuitenkin liftaamaan maapallolta vogonialuksen kyytiin juuri oikealla hetkellä.     Alkaa huima seikkailu läpi avaruuden ja ajan, jossa apuna on kaikkitietävä opaskirja, Linnunradan äsikirja liftareille. 

Douglas Adamsin "viisiosainen trilogia" on eräs lempikirjoistani, mutta on tunnustettava, ettei se ihan sataprosenttisesti ihastuttanut ensimmäisellä lukukerralla, vaikka se hauska olikin. Oikeastaan vasta kun kuuntelin Radioteatterin kuunnelmaversion sarjasta noin vuotta kirjojen lukemisen jälkeen, innostuin Linnunradasta kunnolla. Olenkin itse asiassa sitä mieltä, että kuunnelma on parempi kuin kirjat! Tästä huolimatta halusin nostaa nimen omaan kirjat elämääni muuttaneeksi kokemukseksi. Linnunrata oli ensimmäisiä aikuisille suunnattuja kirjoja, joita luin, se teki 12-vuotiaan olon kovin kypsäksi ja aikuseksi, vaikka todella monet asiat menivätkin aika ohi :D Se myös vahvisti rakkauttani absurdiin huumoriin ja brittihuumoriin yleensäkin. Sen värikäs kielenkäyttö ilahduttaa joka ikinen kerta, suomennos on hyvin onnistunut! (Hyllystäni löytyy nykyään myös alkuperäinen, englanninkielinen trilogia, ja odotankin innolla, että pääsen joskus käsiksi Adamsin alkuperäiseen kieli-iloitteluun.) Ihailen Adamisin kykyä kirjoittaa huumoria suunnattomasti, koska se ei ole helppo homma alkuunkaan. Tiedän sarjan jakavan mielipiteitä, mutta minun mielestäni absurdit tapahtumat eivät mene överiksi, eikä sarja ole mielestäni outoilua outoilun vuoksi, vaan näennäisesti irrallisillakin kohtauksilla on jokin oikeutus. En voi olla ihailematta Adamsin mielikuvitusta! On toki myönnettävä, että ajan hammas on hieman päässyt teoksia nakertamaan: esimerkiksi oikeastaan ainoa merkittävä naishahmo on Trillian, joka jää melko värittömäksi ja yksipuoliseksi hahmoksi, ja jotkut vitsit tuntuvat 2020-luvulla jo hieman väsähtäneiltä. Tästä huolimatta en voi vähätellä Linnunradan merkitystä elämässäni. Se on vaikuttanut huumorintajuuni todella paljon, ja on ollut kaikki nämä vuodet suuri ilon lähde. Se on lohtukirja, johon voi uppoutua, kun elämä tuntuu liian vakavalta. Olen todella iloinen, että ystäväni tutustutti minut tähän sarjaan kymmenisen vuotta sitten! <3

(Tuo vanhan yhteisniteen kansi on muuten aivan hirveä! :D)

"Tähän mennessä on tapahtunut: 
Alussa luotiin maailmankaikkeus.
Tämä on herättänyt suurta vihastusta, ja sitä on laajalti pidetty huonona siirtona. 
Monet kansat uskovat, että maailmankaikkeuden loi jonkinlainen jumala, vaikka Viltvodle VI:n jatravartidit uskovatkin, että itse asiassa maailmankaikkeus sinkoutui ulos Suuren Vihreän Flunssakohtauksen nenästä, kun tämä aivasti. 
Jatravartideja jäytää alituinen pelko, että koittaa aika, jota he sanovat Suuren Valkean Nenäliinan Tulemiseksi. He ovat pieniä sinisiä otuksia, joilla on viisikymmentä kättä. Ainutlaatuista heissä on se, että he ovat ainoa rotu kautta historian, joka on keksinyt aerosolideodorantin ennen pyörää." (Maailmanlopun ravintola, yhteisniteen s. 161)

2 kommenttia:

  1. Tämä kirja on lukulistalla! Muistaakseni se löytyy Keskisuomalaisen 100 kirjaa -listalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin taitaakin olla! Suosittelen tätä kovasti, niin kirja- kuin kuunnelmamuodossa :)

      Poista

Sano sanottavasi, mutta älä räyhää. Tarkistan kommentit ja julkaisen vain asialliset :)