Cynthia Lennon, John Lennonin ensimmäinen vaimo ja tämän Julian-pojan äiti, kuoli syöpään 1.4. Mä vihasin Cynthiaa pienenä jostain käsittämättömästä syystä, nykyään ymmärrän ja arvostan. John ei todellakaan ollut helppo ihminen. Uutisen jälkimainingeissa yritin piirtää Cynthian, mutten saanut siitä näköistä. Hyvä kuva siitä tuli joka tapauksessa, uskalsin jopa tehdä kevyttä varjostusta. (Ja tuo valokuva on otettu oudosta kulmasta, sen takia kuvakin näyttää oudolta...) Levätköön Cyn nyt rauhassa.
Lomalla tuli myös luettua, Louisa M. Alcottin Plumfieldin pojat ja Laura Lähteenmäen Iskelmiä. Palaan kirjoihin myöhemmin kirjakatsauksen merkeissä, mutta voin jo nyt suositella varsinkin Iskelmiä kaikille. Näiden lisäksi aloitin lukemaan elämäni toista englanninkielistä kirjaa, ensimmäistä Harry Potteria. Se on yllättävän helppoa, tosin Hagridin murre on erittäin vaikeasti ymmärrettävää.
Viimeinen kollaasin kuva on nostalgiahetkeltäni perjantailta. Siivosin laatikoita ja työpöytää ja löysin kuudennella luokalla tekemäni sarjakuvan. Sen lukeminen tuotti lempeää naurahtelua, häpeän punastusta ja haikeita huokailuja. 107 A4-arkillista eeppistäkin eeppisempää seikkailutarinaa. Kadonnut prinsessa, lohikäärme, naamioitu paha, romanssi, maaginen ase. Huokaus. Tarina on hyvä, mutta piirtotyyli kökköäkin kökömpi. Sarjista puuttuu sivun verran, mutta tuntuu, etten tule sitä koskaan piirtämäänkään. Piirrustustyylini on nimittäin muuttunut, enkä osaa enää (onneksi) piirtää samalla tavalla. Tämä sarjakuva taitaa jäädä pöytälaatikkooni ikuisiksi ajoiksi, ellen sitten joskus intoudu piirtämään sitä uudelleen. 107 sivua on kuitenkin paljon, joten saas nähdä. Ihana löytö tämä oli kaikesta huolimatta :)
Loppuun vielä Pusu. Sain lomalla kirjoitettua vitosluvun ja kuudes on kovaa vauhtia menossa. Odotan innolla, että pääsen kirjoittamaan yhden tietyn kohtauksen kutoseen :)
Jaksamista, pupuseni. Kesälomaan on 53 päivää miinus vapaapäivät ja viikonloput tekee 37+ todistustenjakolauantai. 38 aamua.
Jaksan edelleen hämmästellä tota sarjakuvan mittaa... Ihana postaus niin kuin aina :)
VastaaPoistaHah, ihmettelen itsekin. Mutta kyllähän sitä puolessatoista vuodessa kerkisi ;)
PoistaKiitos :)