Joulukalenteri 2025: 24. luukku

Tervetuloa vuoden 2025 joulukalenteriin! 

 

Tämän vuoden joulukalenterista paljastuu joululauluja. Olen suuri joululaulujen ystävä, joten olen aina todella iloinen, kun tämä sesonki koittaa. Tässä kalenterissa esittelen lempparijoululaulujani. Joukossa on varmasti kaikille tuttuja lauluja, mutta kenties myös joitain vähän harvainaisempia kappaleita. Biisit eivät ole missään sen kummemmassa järjestyksessä, suosikkejani ne kaikki ovat yhtä lailla. Biisien lisäksi tarjoan pienet perustelut siitä, miksi tykkään juuri se laulu on suosikkieni joukossa. 

 

Tämä on joulukalenterin viimeinen luukku. 

 

***

 

24. luukku: Rajaton: Kuninkaat kulkevat, katsokaa! 

 

 

Vaikka tässä kalenterissa on ollut tähän mennessä 23 suosikkijoululauluani, niidenkin joukossa on sellaisia, jotka ovat erityisten suosikkien listalla. Eräs tällainen laulu on Rajattoman toiselta joululevyltä löytyvä Kuninkaat kulkevat, katsokaa! Tämä on yksinkertaisesti mieletön biisi. Tunnelma on hieno ja tarina eeppinen, ja lauluyhtyeen äänet tekevät tarinasta aivan erityisen kiehtovan. Tämä on myös ensimmäinen konteksti, jossa olen törmännyt legendaan neljännestä kuninkaasta, joka eksyy matkallaan. Yksi hienoimmasta joululauluista koskaan! 

 

Tähän päättyy vuoden 2025 joulukalenteri. Mikäli joku haluaa palata joulukalenterin tunnelmiin, koostin biiseistä soittolistan Spotifyhyn, sen voi kuunnella tästä alta. Listalta puuttuu vain Kate Bushin December will be magic again, jota ei löydy Spotifysta. 

 

 

Hyvää joulua tai muuta valitsemaanne talvista juhlaa kaikille❤ Muistakaa levätä!  

Camp NaNoWriMo -päivitys 2

Reilu viikko Campia takana, ja sanoja kasassa n. 4600. Olen siis hieman aikataulusta edellä, mikä on erittäin positiivista. Toivon, että pääsisin tällä viikolla päivätavoitteiden yli ja kirjoitettua sanoja varastoon, koska puuhaa riittää: on paitsi yksi (todennäköisesti) vaikea tentti ja pitkähkö kenttätyöpäivä, mutta myös pääsiäinen, ja molemmat tulevat vaikuttamaan kirjoittamiseeni. Pääsiäislomalla tuskin kirjoitan, joten sanoja pitäisi kirjoittaa varastoon reippaasti, että pysyn aikataulussa loppukuunkin. 

Aloitin editoinnin ns. väliluvuista, koska ne muodostavan oman, vähän päätarinasta erillisen kokonaisuutensa, ja niiden fokusta pitäisi muutenkin terävöittää. Ongelmana on lähinnä se, että henkilöitä on todella paljon, ja lukijan pitäisi pysyä heissä perässä. Nämä väliosat (en todellakaan tiedä, mikä näille olisi hyvä nimitys!) luovat katsauksen kaikkien pään sisään, mutta pelkään silti, että he eivät erotu toisistaan tarpeeksi. (Voisinko poistaa jonkun näistä henkilöistä? Ehkä, mutta en halua :D) Toivon, että saisin tällä viikolla väliluvut valmiiksi, mutta se on ehkä vähän toiveajattelua (menossa on luku 6/9). Kirjoittamisrutiinin kanssa on ehkä hieman hakemista vielä, mikä johtunee osittain kiireestä, osittain pitkästä tauosta. Mutta kyllä tämä taas tästä, kirjoittaminen (/editoiminen) on onneksi kivaa! 

Kuten tein Pusun soittolistan kanssa pari vuotta sitten, järjestin myös P:n soittolistan uudelleen. Listan alkupuolella biisit ovat kronologisessa järjestyksessä tarinaan nähden (suurin piirtein biisi/luku). PMMP:n Valloittamaton on ns. lopputekstibiisi, sen jälkeen tulevat biisit on lähinnä yleisfiilistelyä. (Upotuksessa näkyy muuten vain 100 biisiä, kannattaa kurkata koko soittolista tästä, jos kiinnostaa.)

Camp NaNoWriMo -päivitys 3

Sanoja kasassa 4946.

Pääsiäinen pudotti minut tavoitteen alapuolelle, kuten vähän pelkäsinkin, mutta olen pyrkinyt ottamaan tavoitetta kiinni parhaani mukaan, ja hakattuani eilen näppäimistöä vähän reilun 800 sanan verran sain päivätavoitteen kiinni! Varsinainen sankariteko, harvoin kirjoitan noin paljon yhden päivän aikana :) Mietin todella paljon toista päähenkilöäni ja hänen funktiotaan. Toivoisin hänelle toiminnallisempaa roolia, mutta toistaiseksi hän on hieman heikossa asemassa tarinassa. Ehkä tilanne paranee, kunhan hän tottuu tilanteeseen, johon hän on joutunut, mutta hänen kanssaan täytyy todennäköisesti tehdä töitä, jotta hänestä saa oikeasti mielenkiintoisen. Hieman sama ongelma oli JL:n päähenkilön kanssa, mutta onnistuin saamaan hänestä otteen, kun pääsin tarinassa pidemmälle. Haluan uskoa, että samoin käy nytkin.

En muista, olenko linkannut blogiin aiemmin DVR:n soittolistaa, mutta teen sen joka tapauksessa nyt! Se löytyy myös blogin Spotify-tililtä (jonne pääsee tuolta vasemmasta sivupalkista), jossa muidenkin tekstien kirjoitussoittolistat piileksivät. Sanon näin ehkä jokaisesta soittolistastani, mutta mielestäni tämä soittolista on erittäin hyvä :D olen saanut tekstin tunnelman siihen vangittua hyvin. Kappaleet eivät ole mitenkään kronologisessa järjestyksessä, mutta 12 ensimmäistä biisiä ovat samassa järjestyksessä, jossa ne esiintyivät vuoden 2018 joulukalenterissa.

Camp NaNoWriMo -päivitys 2

Sanoja tällä hetkellä koossa huimat 6192.

Tein sen, mitä olen useammassa Campissa uhonnut, mutta jättänyt tekemättä: nostin tavoitettani, jopa kahdesti. Kuten arvelinkin, editoidessa homma etenee sen verran sutjakasti, että sanoja tulee runsaasti. Ensin nostin varovaisesti tavoitteen 10100 sanaan, mutta päätin sitten lopettaa kainostelun ja nostaa riman suorilta 12k:hon. Tällä vauhdilla luulisin pääseväni sinne helposti.

Itse tarinan kanssa olen kokenut hieman tuskaa. Ensin huomasin, että eräs suunnittelemani sivujuonne eräiden hahmojen suhteesta vertautui liian vahvasti omaan elämääni, enkä halunnut kirjoittaa sellaista, joten muutin tarinaa siltä osin. Muutos ei ole mitenkään ratkaiseva, mutta silti vähän harmittaa: olisin pitänyt siitä kovasti. Toinen tuskaisuus liittyy lukuun kahdeksan, jota viime viikolla lähinnä editoin. Kyseessä on todella takaumapainotteinen luku, enkä voi olla miettimättä, onko se lukijalle tappavan tylsää. Takaumat ovat juonen kannalta tärkeitä, mutta silti epäröin. Olisiko lukua mahdollista jakaa jotenkin eri lukuihin? Toisaalta tämän version kanssa myös lukujen järjestyksissä ja sisällössä on ollut omasta huolimattomuudestani johtuvaa sekasotkua.

Olen laittanut Pusun soittolistaa uuteen uskoon. Järjestin biisit siihen järjestykseen, missä ne kuuluisivat, jos Pusu olisi elokuva. Toki osa liittyy tekstin tapahtumiin melko löyhästi, mutta liittyypä kuitenkin. Monia hahmojen suhteista kertovia biisejä en saanut mahtumaan mihinkään järkevään kohtaan, mutta ne löytyvät listan lopusta ns. bonusbiiseinä "lopputekstien", eli The Piercesin You'll be minen jälkeen.

Olen remontoinut myös muita blogin Spotifysta (linkki sivupalkissa, vink vink!) löytyviä kirjoitussoittolistoja samalla idealla, mutta niissä työ on vielä vähän vaiheessa. Ei Pusunkaan biisijärjestys ole aivan kiveen hakattu, mutta suurin piirtein kuitenkin :)

Camp NaNoWriMo -päivitys 2

Sanoja 5447, liuskoja 17, lukuja neljä ja risat. (Ihan kuin kahdella jälkimmäisellä muka olisi mitään väliä...)

Kuuluu väsymystä ja koeviikkostressiä. Tarina polttelee ja on ajatuksissa melkein koko ajan, mutta hoidan kokeet pois alta ennen kuin alan kirjoittaa. Ensin työ, sitten hupi (sanoo Celestine, kaivaa esin ukulelen ja vaihtaa psykologian kirjan sointututoriaaleihin). Onneksi kävelymatkat bussipysäkille ja takaisin tarjoavat hengähdystaukoja puurtamisesta, jolloin voi ajatella kaikessa rauhassa jotain ihan muuta kuin ruotsin prepositioita tai persoonallisuuden tutkimusmenetelmiä. Ainoa positiivinen asia koeviikossa on sen tuoma vapaapäivä, mikä tarkoittaa viiden päivän pääsiäislomaa. Arvatkaapa huviksenne, mitä mahdan silloin tehdä ;) 

Yksi ongelma kirjoitusajan puutteen lisäksi on se, että P:n soittolista on ikävän vajaa. Lisäksi se keskittyy enemmän kahden henkilön suhteeseen, joka ei ole pääosassa. Vaikka tämä suhde vaikuttaakin taustalla kaikessa, mitä toinen päähenkilöistä tekee, tarinan fokus ei ole siinä. Toisen päähenkilön elämäntilanteeseen sopivat biisit ovat melko harvassa. Jos teillä lukijoilla on jotain sisaruudesta (mieluiten ei-biologisesta) kertovaa biisivinkkiä, niin ehdotuksia otetaan vastaan! P:n soittolistaa voi kuunnella Spotifysta, jonne pääsee vasemmasta sivupalkista. Myös muita sisältöön sopivia vinkkejä saa suositella! (Tekstiä lukematta tosin voi olla vaikea keksiä mitään, enkä tiedä, keksiikö sanoituksista kukaan yhtä varsin montaa kappaletta yhdistävää sanoitusteemaa, mutta jos jotain tulee mieleen, niin huikatkaa.) 

Loppuun vielä fun fact, jota kukaan ei tarvinnut: ajattelin ties kuinka kauan, että Rajattoman Surma liittyy vain toiseen päähenkilöön, mutta tajusin noin viikko sitten, että se sopii molempiin (joskin toiseen vain erittäin symbolisesti).

Kiire vie kirjoittajaa

Hiukkasen väsyttää, eikä oikein jaksa keskittyä. Tälläkin hetkellä kouluhommat kiljuvat korvaan jatkuvaa mantraansa: "hölmö tyttö, luuletko että tuolla tavalla muka pärjäät opiskelussa, saat ammatin, elät hyvän ja onnellisen elämän? Hommiin siitä, lue ne ruotsin sanat, tee kemianläksyt ja kirjoita filosofiesittely." Voi belgia, olisit nyt hiljaa.

Mutta pointtihan oli se, että marraskuu ja NaNoWriMo häämöttää ihan nurkan takana. (Eka odotti lokakuuta kuin kuuta nousevaa ja nyt puhuu jo marraskuusta. Ihme tuuliviiri, kohta varmaan alkaa lauleskella joululauluja.) Pusu on edennyt loppupuolelleen, raakaversio valmistuu lokakuun aikana. Haikea olo jo valmiiksi, mutta kyllä tämä tästä. Palaanhan minä tarinan seuraan editointikierroksella! Lisäksi olen harkinnut samaan maailmaan sijoittuvan novellin kirjoittamista, joten täysin en Pusua hylkää. 

Mutta NaNoWriMo. Tekisi kovasti mieli osallistua, mutta toisaalta pelottaa. Miten minä oikein ajattelin ehtiä? Olen hidas kirjoittaja. Ehtisinkö? Entä jos en ehdikään? Entä jos kouluhommat valuvat päälle kuin lumivyöry? Eihän mulla ole edes toisen päähenkilön nimeä! Mutta kyllä mä haluan osallistua. Mulla on idea valmiina, talvinen fantasiaseikkailu. Lukusuunnitelmaa olen jo alkanut väsäillä, samoin tekstin soittolistaa Spotifyhyn. Minä osallistun, vaikka henki siinä menisi. Voitin sitten tai en. 

Pusun lukusuunnitelma. Se on juuri niin sekava kuin miltä se näyttää. Edes minä en saa siitä selvää! 

Loppuvuoden suunnitelmat ovat siis seuraavanlaiset: Pusu loppuun lokakuun aikana ja sitten vähäksi aikaa jäähylle. Marraskuussa Nano ja sitten teksti vähäksi aikaa jäähylle. Joulukuussa jotain ihan muuta tai sitten Pusun editoinnin aloittamista. Joo, näin minä teen. Eikä syyslomaankaan (jota kutsun jatkuvasti hiihtolomaksi) ole kuin enää muutama hassu aamuherääminen aikaa! Kiireestä huolimatta elämä virnistelee vinosti ja toteaa: "kyllä sä selviät. Kaikki kiva on vasta edessä." 

Runojen kirjoittaminen on lähtenyt syksyn tultua mukavasti käyntiin. Rakastan uutta maailmaa, jonka syksy on tuonut runoihini. Viime syksynä kirjoitin angstia, nyt jotain ihan muuta. Tässä yksi. 

Oksistossa

Minä näin sinusta unta

sinä lauloit minulle

istuimme sen vanhan tammen oksilla

oli kevät

Minun oli kevyt olla

vaikka tiesinkin, ettei tämä kestäisi

mutta sinä lauloit painavalle taivaalle

ja lensit aamuaurinkoa kohti kuin pieni lintu

joka nousee siivilleen ensimmäistä kertaa

Kaikenlaista

Kaikenlaista sitä on ehtinyt tekemään, vaikka onkin ollut monenlaista ohjelmaa Lontoon ja riparin välissä ja jälkeen.

Kävin esimerkiksi kirpparilla tekemässä löytöjä. 

Ihana hame kahdella eurolla. Huomatkaa mätsäävät kynnet. 

Kate Bushin The red shoes-levy neljällä eurolla. Huomatkaa mätsäävät kynnet. 

Vauhdikkaalta elämäni en ole juuri joutanut kirjoittamaan Pusua. (tai no joo, oon ollut laiska enkä oo kirjoittanut vaikka oisikin aikaa...) Sen sijaan kyhäsin Pusun pojille nimikkosoittolistan Spotifyhyn ja sitä on sitten tullut kuunneltua reippaastikin. 

Riparilla tuli kirjoitettua pari runoa, joista paras on luultavasti Laiturilla, joka syntyi värjötellessäni yksin laiturilla tihkusatessa ja katsellessani allani päilyvää mustaa vettä. Kylmä vesi pisti muuten ihanasti ajatukset liikkeelle, suosittelen kokeilemaan :) 

Laiturilla 

Hälyn keskeltä hän astui hiljaisuuteen

kuumista huoneista kylmään iltaan

sade vihmoi hiljalleen

metsän tummat puut koskettivat märkää ilmaa

hän kuuli aaltojen loiskeen laituria vasten

ja viimein järvi oli tyyni