Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Meren toisella puolella, pääsykoestressiä ja kevätajatuksia

Olen ollut vähän hiljainen blogissa, vaikka siihen ei edes ole varsinaista syytä. Vietän nimittäin kaikki päivät kotona, ja päiväohjelmaani sisältyy lähinnä pääsykokeisiin lukemisen välttelyä. Nyt päätin kuktenkin tulla kertomaan kuulumiseni ennen kuun vaihdetta :D


Pidin ylioppilaskirjoitusten jälkeen kahden viikon ansaitun loman. Vaikka aluksi tuntuikin hassulta olla kotona ilman mitään velvollisuuksia, hämmennyksen jälkeen se alkoi olla hauskaa ja nautittavaa. Sain jopa aikaiseksi uudelleenjärjestää kirjahyllyäni! Ongelmana tässä "lomassa" oli vain se, että viime viikolla alkanut pääsykokeisiin luku ei nappaa yhtään, kun olen ehtinyt jo tottua rennompaan päivätahtiin. Pitää vain muistuttaa itseä siitä, että jos pääsen sisään yliopistoon, pääsen tästä kaupungista pois. Jospa se motivoisi lukemaan paremmin. Varsinaisia pääsykoekirjoja mihinkään hakukohteeseeni ei ole, joten olen lainannut kirjastosta vinon pinon aihetta koskevia kirjoja. Lisäksi luen lukiokirjoja ja kertauskirjaa. Yhteen kokeeseen on ilmoitettu aihealue, jota kaikki kokeen kysymykset koskevat. Alueen selvitessä teki mieli kirkua kauhusta, mutta onneksi kyseinen yliopisto ei ole ykkösvalintani :D 


Olin pari viikkoa sitten viikonlopun Tukholmassa, mistä kaikki tämän postauksen kuvat ovat. Siellä oli jo kunnolla kevät, lauantaina oli melkein jopa lämmin! Olin käynyt Tukholmassa viimeksi kymmenen vuotta sitten, joten ihastelin kaikkea näkemääni aivan kuin olisin nähnyt sen ensimmäistä kertaa. Matkakohteina oli mm. ABBA-museo, johon pääsyä olin odottanut suunnilleen siitä asti, kun kuulin, että sellainen perustetaan. (Voitte uskoa, miten katkera olin, kun perheeni kävi siellä ilman minua, kun olin rippileirillä metsän keskellä. Ehdin neljä vuotta kuunnella tarinoita sieltä ennen kuin itse pääsin paikalle :D) Museo oli paras ikinä. Olisi tehnyt mieli vain hyppiä ja pomppia, laulaa ääneen ja hihkua, mutta sain ainakin jotenkuten esitettyä arvokasta museovierasta. Toinen museo oli Keskiaikamuseo, jonne on ilmainen sisäänpääsy! Museossa opin mm. sen, että pyhä Yrjö on ruotsiksi nimeltään Göran. Saatoin hieman naurahtaa. Suosittelen molempia museoita lämpimästi. Kävimme myös Scifi- ja fantasiakirjakaupassa, jossa oli laskutavasta riippuen neljä tai kaksi ja kaksi puolikasta kerrosta. Oli kuin olisin päässyt taivaaseen: niin paljon kirjoja, lautapelejä, fanitavaraa... Päästelin epämääräisiä äännähdyksiä, kun näin maailman söpöimmät Studio Ghibli -astiat. Kaupasta löytyi Douglas Adamsin Dirk Gently's holistic detective agency, jota olen vuosikaudet metsästänyt, mutta löytänyt vain sarjan kakkososaa. Hotellihuoneessamme ei ollut ikkunaa, mutta huoneen telkkarista tuli sekä Ruotsin Vain elämää -versiointi, että naapurimaan versio Tähdet tähdet -ohjelmasta, joista jälkimmäistä juonsi ihana Petra Mede. (Ikkunattomuus ei haitannut kuin nukkumaan mennessä, jolloin tuntui, että oli joutunut sensorisen deprivaation kokeeseen.) Ruotsini oli "hieman" ruosteessa, mutta ymmärsin lähes kaiken, mitä minulle puhuttiin. Sain jopa sönkötettyä respassa kysymyksen busseista ja raitiovaunuista suhteellisen onnistuneesti. 
Ai että, miten ihana kaupunki Tukholma onkaan! 




Ihanaa oli myös se, että Tukholman jälkeen vietimme vielä pari tuntia Helsingissä, ennen kuin bussi takaisin kotiin lähti. Kaksi hienoa, suurta pääkaupunkia saman reissun aikana, ei hassumpaa! 



Lukeminen tökkii vähän, mikä ärsyttää. Kesken on kiinnostavia kirjoja, kuten tuolta sivupalkista voi huomata, mutta luettuani koko päivän vähän kuivakkoja kirjoja, ei minkään muun lukeminen innosta enää. Sen sijaan kirjoittamiseen ja editointiin olisi motivaatiota. JL:n kanssa fanityttöilen omille hahmoilleni (äärimmäisen noloa), mihin en ensimmäistä versiota kirjoittaessani pystynyt, sillä tiesin loppuratkaisun. Nyt hihittelen hölmönä hahmojen kohtauksille ja dialogille juuri siksi. P on meinannut saada minut itkemään useamman kerran parin viimeisen luvun aikana. Miksi olen niin julma lapsilleni? Hieman pelkään, että koko homma räjähtää käsiin: lukujen määrä on noussut valtavan suureksi ja sivuhahmoja on todella paljon. Editointikierroksilla joudun todennäköisesti murhaamaan melkoisen määrän darlingseja, minkä vuoksi itken verta jo etukäteen. Toivon saavani joko JL:n tai P:n valmiiksi kesän aikana, jotta voisin siirtyä seuraaviin projekteihin, mutta katsotaan, kuinka käy. 



Olisin hieman halunut osallistua CampNaNoWriMoon tänäkin vuonna, mutta arvasin jo etukäteen huhtikuun olevan vähän kiireinen kuukausi. Haaveilen hieman marraskuun isosta NaNosta, mutta saas nyt nähdä, miten käy. Vielä tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, millaista elämäni marraskuussa on: pyörinkö silloinkin täällä samassa paikassa, jossa 18 vuotta olen viettänyt, olenko kenties töissä vai vietänkö villiä opiskelijaelämää jossain toisessa kaupungissa, ja jos vietän, niin missä? Tulevaisuus tuntuu hurjalta. Kuukauden kuluttua tähän aikaan minulla on jäljellä enää yhdet pääsykokeet. Tavallaan se, että asiat ja aikataulut ovat todella auki, tuntuu stressaavalta ja ahdistavalta, mutta ehkä siitä pitäisi opetella nauttimaan. Aina ei tarvitse olla naimisissa kalenterinsa kanssa. 



Onneksi pääsykoestressin keskellä on projekteja kavereiden kanssa, joiden tiimoilta voidaan pitää neljä tuntia kestäviä palavereja ja tehdä hienoja excel-taulukoita. Onneksi on Ylpeys ja ennakkoluulo -tv-sarja, jonka katsomiseen voi hukuttaa murheensa, stressinsä ja harmituksen aiheet. Onneksi on mielikuvitusmaailmat, niin omat kuin toistenkin luomat, joihin voi sukeltaa ja sulkea pois ympäröivän maailman. Kevät saapuu, tiet ovat sulia, ja kohta pääsen toivottavasti jo käyttämään punaista vakosamettitakkia ja ABBA-museosta hankittua kissapaitaa. 



Mitä teidän kevätpäiviinne kuuluu? 

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Hauskaa pääsiäistä!

Hauskaa päästäistä pääsiäistä kaikille!

Oikeastaan tämä postaus on vain tekosyy, jolla voin jakaa säännöllisin väliajoin päässäni soivan musiikkikappaleen, Kasper Strömmanin mahtavan Pääsiäisbiisin.


Jos video ei näy, voit katsoa sen tästä.

Viettäkää ihana pääsiäinen, nauttikaa auringosta ja vapaapäivistä! (Ja syökää suklaata, totta kai. ;) )

maanantai 1. toukokuuta 2017

Camp NaNoWriMo -päivitys 5

Saisinko fanfaarin ja punaisen maton?


Fiilis oli aika mainio, kun eilen illalla huomasinkin 3k:n tulleen täyteen ja jopa muutaman sanan yli, kun olin ollut siinä luulossa, että pitäisi kirjoittaa vielä useampi sata sana. Koska muuten tämän saavutuksen suorittaminen olisikin ollut liian helppoa, nettiyhteys päätti tapella kovasti vastaan ja pelkäsin jo, etten pääsisi validioimaan voittoani. Koneelle rähiseminen toimi yllättävän hyvin, ja sain kuin sainkin muhkeat onnittelut Campin sivuilta. 

Voittajaolo tuntuu hyvältä. Vaikka voitinkin "vain" Campin, ja tavoitesanamääräni oli erittäin pieni, saavutin sen silti kaikista muista kiireistä ja vastoinkäymisistä huolimatta. P ei ole vielä läheskään valmis, mutta se ei haittaa. Nautin kirjoittamisesta, vaikka epäkronologinen kirjoittaminen hieman häiritsikin itseäni. Olen huomannut, että sanatavoitteen asettaminen motivoi kummasti, ja etenemisen näkyminen taulukossa potkii tehokkaasti eteenpäin. Ehkä asetan itselleni tavoitteen myös toukokuulle? Toisaalta tulossa on niin pieniä kuin isojakin asioita, jotka vievät aikaa ja energiaa. Saa nähdä, miten kirjoittaminen sujuu. 

Nyt on kuitenkin aika onnitella itseäni ja levätä vähän. Kiitos kaikille tsemppaajille! Lupaan puhua vastaisuudessa muustakin ;)

Sehän näyttää ihan hyvältä!

Glada vappen!

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Musikaalitohtori auttaa, osa 2

Kevät lähestyy ja sen myötä myös kiireet, deadlinet, stressi, allergiat, kiire, katupöly ja ahdistus. Tässä tilanteessa voi musikaalinpuutostilakin iskeä salakavalasti, jopa potilaan sitä itse huomaamatta. Älkää kuitenkaan hätäilkö! Musikaalitohtoriliiton sydämenasia on auttaa musikaalipuutostilaan joutuneita ihmisparkoja kaikin mahdollisin keinoin, joten siksi minäkin, liiton arvostettu jäsen autan teitä löytämään juuri teidän musikaalinpuutostilanne muotoa parantavan musikaalin! Mikäli et löydä sinun oireitasi vastaavaa kuvausta listalta, kurkistathan myös tohtoripalstan ensimmäisen osan tästä. 

Oireet: Vaihtelevat säät ja loska masentaa. Haluat nollata aivot. 
Ratkaisu: Mamma mia! (2008)
Kreikkalaisen värikkäät maisemat ja turkoosinsininen meri kuljettavat ajatukset pois loskasta. Huumori, höperyys sekä laulut, jotka kaikki osaavat laulaa. Ei vaadi aivotyöskentelyä, hattaraa ja iloa parhaimmillaan. Korvamatovaroitus. Näyte

Oireet: Tahdot rosoisuutta etkä ainaista höttöhattaraa. 
Ratkaisu: West side story (1961)
Vaikkei tämä kuulukaan musikaalitohtorin suosikkehin, hän osaa silti arvostaa sen huimia koregrafoita, kauniita lauluja sekä hyviä näyttelijöitä (joiden lauluosuudet ovat suurimmaksi osaksi dubattuja). Vähän erilainen musikaali, Shakespearelta napattu ja 1950-luvun New Yorkiin siirretty tarina, rosoa ja rähinää. Mielenkiintoinen katsomiskokemus, suositellaan kokeilunhaluisille. Tarjoaa pureskeltavaa ja jää pyörimään mieleen vielä pitkäksi aikaa katsomisen jälkeenkin. Korvamatovaroitus. Varoitus. Ei suositella katsottavaksi itkuherkässä ja kurjassa mielentilassa. Ei tule hyvä mieli. Näyte

Oireet: Olosi on kuin katujyrän alle jääneellä ja kärsit stressistä.
Ratkaisu: Grease (1978)
Grease tarjoaa tarttuvia lauluja ja amerikkalaista kouluelämää, jossa kukaan ei koskaan opiskele. Vakaviakin aiheita sivutaan, mutta pääpiirteissään tämä(kin) musikaali on hattarainen ja hauska. Ja John Travolta on komea. Korvamatovaroitus. Näyte

Oireet: Sinulla on kuolettavan tylsää. 
Ratkaisu: Grease 2 (1982)
Kyllä, myös Greasen jatko-osa on päässyt listalle. Jatko-osa ei ole niin kökkö kuin voisi pelätä, vaan tiiviimpi paketti kuin ensimmäinen elokuva (vähemmän sivujuonia siis). Musikaali on hyvätuulinen ja värikäs. Ei voita ensimmäistä elokuvaa, mutta tylsyydenkarkoityajana toimii mainiosti. Ja tässä sentään opiskellaan! Näyte

Oireet: Elämäsi näyttää harmaalta. 
Ratkaisu: Across the universe (2007)
Vähän samanlainen elokuva kuin Mamma Mia!, nyt vain Beatles-musiikilla. Toisin kuin suhtkoht realistinen Mamma Mia!, Across the universe heittää realismin romukoppaan ja lisää sekaan muutamia hyvin psykedeelisiä kohtauksia. Kokonaisuus jää vähän sekavaksi liiallisten sivujuonien takia, mutta rakkaustarina on söpö ja musiikkikohtaukset upeita. Erittäin värikäs ja musiikillisesti mainio elokuva. (Olenko puolueellinen? En.) Näyte

Oireet: Ihmiset ympärilläsi ovat aivan liian normaaleja. 
Ratkaisu: The Muppets (2011)
Musikaalitohtori on viettänyt useamman maaliskuisen illan katselemalla aitoa ja alkuperäistä Muppet Showta, jonka tämä elokuva tuo 2010-luvulle. Jännitystä ei elokuvasta puutu: saadaanko alkuperäiset Muppetit kokoon? Saadaanko studio pelastettua ilkeältä öljyparonilta? Elokuva on todella hauska ja kummallinen, näyttelijät ovat hyviä ja laulut erittäin mukavia. Musikaali on sopivasti outo. Muppetit ovat hienoa porukkaa ja elokuva on varsin onnistunut.  (Musikaalitohtori kieltäytyy ottamasta kantaa elokuvan "olet hyvä sellaisena kuin olet, usko itseesi" -mantraan. Onneksi se ei hallitse koko elokuvaa.) Näyte

Huom. Musikaaleja voi katsoa, vaikkei kärsisikään musikaalinpuutostilasta. (Lainatakseni Musikaalitohtoriliiton kultaista mietelmäkirjaa: "Musikaali päivässä pitää lääkärin loitolla.") Huomaathan kuitenkn, että musikaaliyliannostus saattaa aiheuttaa spontaaneja tanssi- ja laulukohtauksia, myös julkisella paikalla. Sivuvaikutuksena saattaa olla tuntemattomille ihmisille puhumista ja jopa hymyilyä.

perjantai 29. toukokuuta 2015

Life couldn't get much sweeter

(Otsikko Marina&the diamondsin FROOTista.)

Enää yksi kouluaamu.

Eilen istuttiin kaksi tuntia auringossa, nojaten koulun seinään. Kukaan ei jaksa enää tehdä mitään. Jos totta puhutaan, se ei myöskään haittaa ;) 


Sain vuoden kuvistyöt kotiin, näette saalista yllä. 
(Vasemmasta yläkulmasta: Lionheart-akvarellityö, puuväripiirros, Red shoes-mustetyö, Pöllö-grafiikantyö, puolikas julkkis Audrey, perspektiiviharjoitus, Muodonmuutos-mustetyö, Gustav Klimtia mukaileva maalaus ja John Lennon-mustetyö.)

Mulla on päällä Beatles-paita. Olen erittäin onnellinen. Tiedättkö sen hetken, kun teillä on joku kiva vaate päällä ja teidän mieliala ja itsetunto kohenee aina kun muistette sen? Mulla on se olo just nyt. 

Tänään oli vika kässä ikinä. 

Noviisi-novelli on valmis. Sitä on 6,5 sivua. Pitäisi olla max. viisi. Novelli on lähtenyt esilukijoille ja nyt vaan odottelen palautetta. Muutamaan päivään en koske koko tekstiin, annan tekstin vähän lepäillä. Kesäkuu menee varmaan aikalailla Noviisin kanssa, mutta jos sitä myöhemmin vaikka pääsisi Pusun kimppuun ;)

Huomenna on viimeinen koulupäivä. Viimeinen päivä tänä keväänä, ysiluokalla, omassa koulussa, peruskoulussa. Tulen kaipaamaan muutamaa kaveria (joiden kanssa tulen kyllä treffailemaan elämässä myöhemmin, vaikkeivät samaan paikkaan hakeneetkaan) ja paria opettajaa, mutta muuten olen iloinen päästessäni pois. Jos huomenna itketään, ne on onnen kyyneleitä. 

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Jos kaupunki tulvisi, vesireittejä pääsisin pakoon

"Kaikki päättyy joskus/viikkokausia oli satanut" (Anni Sinnemäki)

Pyöräily sateessa on periaatteessa kivaa. Ainakin silloin, kun määränpäässä odottaa teetä. Kouluun mennessä vähemmän kiva. Ultra Bran Vesireittejä on soinut päässä maanantaista asti. (Ja otsikkohan ja yllä oleva lainaus on kyseisestä biisistä.)

Nyt viimeiset koerutistukset ja sitten ei tarvitse lukea kokeisiin pitkään aikaan. Lisäksi kaikkina tulevina toukokuun viikonloppuina tapahtuu jotain kivaa, joten jaksan niiden asioiden voimalla. Sitten onkin jo kesä :)

Ally Condien Rajalla ei erityisemmin nosta lukumotivaatiota, mutta olen päättänyt taistella sen loppuun. Kunhan ilma vähän lämpiää, muutan taas asumaan riippumattoon. Se todistetusti kasvattaa lukunopeutta. (Lähde: Lasisipulin lukutieteellinen tiedekunta)

Tänään ohjelmassa on "ruotsinkokeeseen lukua" eli mitä luultavammin leffa ruotsitekstityksillä ;) Huominen vapaa menee kuviksen portfolion askarteluun ja luultavasti Noviisi-novellin kirjoitteluun. Seiskalukuun edennyt Pusu joutuu olemaan nyt hetken aikaa paitsiossa Noviisin takia. 

Saatte vielä runosen :) Olen tähän itse erittäin tyytyväinen. 

Toukokuu

Toukokuun aurinko
nurmikon tuoksu
luumupuiden alla on hyvä nukkua
kukkien rypäs on valkea katto
satakielen laulua oksistossa
toisiinsa tarttuvat kädet
lämmin

Kevätlaulu hiljainen
vapaus, kuin olisi siivet selässä
hymy on aurinko

Noihin silmiin haluan herätä
tuntea selän alla tuoksuvan maan
nähdä palan taivasta kukkien takaa

Toukokuun aurinko
valkeat luumupuun kukat
hymy ja satakieli

ja piparmintulta tuoksuvat jalat