Näytetään tekstit, joissa on tunniste valitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valitus. Näytä kaikki tekstit
maanantai 13. huhtikuuta 2015
maanantai 30. maaliskuuta 2015
Runotyttö vuoristoradassa
Lumpeet
Unessa seisoin lammen rannalla
Tummassa kuusikossa
Kiharat valtoimenaan
Kostein silmin katsoin pimeään veteen
Jonka pinta oli valkoisenaan lumpeita
Valkeat kukat olivat kuin peitto
Tuoksuva, petollinen peitto
Pohjalla väreili kultainen valo
Tiesin mitä löytäisin
Jos pohjaan sukeltaisin
Laskin käteni kyynärpäätä myöten veteen mustaan
Harkitsin muutaman hetken
Ja kullan perään hyppäsin
Lumpeiden sekaan sukelsin
***
Jos ihan totta puhutaan, en ole koskaan nähnyt yllä kuvattua unta ;)
Elämä on ollut vähän tunteiden vuoristorataa. Välillä menee tosi hyvin ja tosi lujaa, välillä haluaisi vaan jäädä peiton alle mököttämään koko päiväksi. Olen kuunnellut parin viime päivän aikana todella paljon Across the universe-leffan soundtrackia, ja se helpottaa jälkimmäistä oloa. Beatlesiahan ei löydy Spotifystä, harmin paikka, joten pitää tyytyä tähän :) Leffa itsessään on keskiverto, mutta coverit ovat loistavia! Pääosan esittäjällä on ihana aksentti, ah.
Keksin loppukäänteen Pusuun. Hykertelen jo valmiiksi, koska tykkään siitä niin paljon :) Vähän suunnitteluahan se vaatii, mutta olen silti ihan täpinöissäni. Kirjoittaminen on ollut tällä viikolla vähän tahkeaa, mutta kyllä se tästä. Ussan tutkielmakin on nyt poissa jaloista, joten nyt on aikaa kirjoittaa muutakin kuin faktaa.
Kaipaan kevättä. Viime viikon aurinko on välillä kurkistellut pilviverhon välistä, mutta on satanut niin vettä, räntää kuin luntakin. Kaivoin keskiviikkona kuitenkin yhden keväisen asian varastosta, nimittäin rakkaan polkupyöräni. Yöllä oli satanut lunta, joten aamulla varsinkin meno oli varsin jännittävää. Mutta kyllä se tästä. Pyöräily on kivaa ja elämä helpottuu sen myötä suuresti. Tähän väliin yksi pyöräilyaiheinen biisi. "Ruuvit on irrallaan ja renkaat lyö tyhjää"
Ehkä maanantain (saattaa olla tiistainkin) säätila.
SMG:stä puheenollen, bändi on julkaissut uuden biisin. Rakastan sitä! Edellinen albumi, Terminal 2 oli hienoinen pettymys upean Manner-levyn jälkeen, mutta tämä uutuus kuulostaa hyvältä.
Elämä kai rullailee omalla painollaan etiäpäin. Kyllä se tästä, vaikka välillä tuntuu siltä, ettei kykene mihinkään. Beatlesia lainatakseni "We can work it out." Niinhän se on.
Tunnisteet:
Across the Universe,
angstilapsi,
elokuva,
hymy,
Höpötys,
kaikkia kiinnostaa,
Kirjoittaminen,
musiikki,
omia tekstejä,
pyöräily,
runotyttö,
SMG,
Suudelma,
The Beatles,
valitus
perjantai 20. maaliskuuta 2015
I never thought that I could be happy
Teidän piti saada paperinukkepostaus, muttei inspiraatio ihan riitä just nyt. Kyllä se siitä. Saatte sen joskus. Lupaan ja vannon käsi inspisvihon päällä.
Nyt mielessä pyörii:
Väsymys. Koko ajan pitää lentää johonkin ja herätä aamulla. Nokkosvallankumous saa mut valvomaan iltaisin ihan liian myöhään.
Koulu. Ja lähinnä se belgian tutkielma, joka pitäisi olla kahden viikon päästä valmis. Ei innosta. Ei yhtään.
Kalenteri on sekaisin. Tai päänsisäinen kalenteri. Elän viikon etuajassa.
Oma saamattomuus ärsytttää. Tulen kotiin, teen läksyt, syön jotain ja roikun loppuillan Risingilla tai Youtubessa. Ärsyttävää.
Olen ylikäyttänyt FROOTIA. Se on ihana levy. Ylikäytön arvoinen. Otsikko on biisistä Happy.
Aloitin eilen illalla kuuntelemaan Evaa ja Manua. Olen erittäin tykästynyt. Ylikäytän ehkä tätäkin.
Kävellessäni tänä iltana pitkähköä matkaa yksinäni aloin haastatella itseäni Pususta. Se oli avartavaa. Opin uusia asioita tarinasta ja avasin pari solmukohtaa. Se oli hauskaa. Ihan varma en ole mihin suuntaan tekstiä jatkaa, mutta eiköhän teksti kulje omalla painollaan eteenpäin.
Huomenna ohjelmassa tutkielmaa. Olisi kiva katsoa joku leffa, musikaali vaikka, mutta saas nähdä kuinka kerkiän. Sound of Musicin katsomisesta on jo kuukausikaupalla aikaa.
Yritän vaan jaksaa. 71 päivää kesälomaan.
Tunnisteet:
angstilapsi,
FROOT,
Höpötys,
kaikkia kiinnostaa,
koulu,
Marina and the Diamonds,
musiikki,
musikaali,
piirroksia,
Suudelma,
valitus,
väsymys,
wannabe-lifestyleblogi
perjantai 6. maaliskuuta 2015
Hymyä
Olen muutaman koulupäivän aikana hymyillyt enemmän kuin pitkään aikaan. Mulla on kamala kiire, kokeet ja päättötyöt hengittävät niskaan, mutta silti mä vain hymyilen. Sain mieltä painaneen asian selväksi, ja nyt on vain tosi iloinen olo.
Mulla piti olla yhteishaku torstaina, mutta eipähän ollut. Opo ei ollut nimittäin koulussa. Yhtään ei ärsyttänyt, ei. Mieleen ei tullut yhtään rumia sanoja. Sain onneksi uuden ajan varattua maanantaille.
Marinalta on ilmestynyt uusi biisi, Forget. Mä odotan nyt Frootia entistä enemmän... Enää kuukausi ilmestymiseen!
Mä olen aina inhonnut maaliskuuta. Huhtikuu on paljon kivempi, maaliskuussa on pelkkää loskaa. Maaliskuulla on identiteettikriisi. Ollako talvea vai kevättä? Kirjoitin saniksessa joskus viime keväänä runon, jonka yksi säe oli "minä vihaan maaliskuun loskaa". Kuvaavaa edelleen.
Vaikka syyt syksyn angstiin ovat hävinneet, teksti angstaa edelleen. Yritin kirjoittaa saniksessa tekstiä ja siitä piti tulla outo ja iloinen, mutta siitä tuli traaginen ja angstinen teksti. Miten tässä näin kävi? Mä en ole juuri lukenut kirjoja, mutta mä olen kirjoittanut. Työn alla olevasta projektista on tullut lyhyessä ajassa rakas. (En vaan ikinä saa kirjoitettua sitä belgian kolmoslukua loppuun...) Sen lisäksi olen kirjoittanut puolitilaustyönä erittäin hupaisan pikkutekstin, josta ehkä lisää myöhemmin.
Sain kässäntunnilla tänään jotain aikaiseksi. Okei, oikeastaan ompelin uudelleen kaksi viikkoa sitten ompeliamani saumoja, mutta tuntui, että ehkä mun työ etenee. En siis todellakaan tykkää kässästä, mutta jouduin puolen vuoden kässänkurssille. Joten oi onnea ja iloa.
Tanssissa ruvettiin harjoittelemaan uutta ohjelmaa. Se on tosi kiva :3 Ainakin näin alkuun, mutta veikkaan, että loppukin on kiva.
Myös ilmaisutaidon näytelmä edistyy hyvin. Harjoittelu on hauskaa ja tunteja odottaa aina innolla. En tässä puhu sen enempää asiasta, koska joku koulun oppilas saattaa lukea tätä ja näytelmä on vielä aika hyshys.
Musikaalitohtori katsoi Mamma Mia!n. Hän suosittelee sitä heille, jotka tarvitsevat aivojen nollausta, nättejä maisemia ja hyvää musiikkia. Jos pipo yhtään kiristää, musikaalitohtori ei suosittele elokuvaa.
Kolme kuukautta koulua. Se on tosi vähän. Kolme kuukautta peruskoulua. Kolme kuukautta tuossa rakennuksessa, jota yläkouluksi kutsutaan. Hämmentävää. Kaveriporukka hajoaa, mutta pidetään varmasti yhteyttä. Viimeinen jakso alkaa kahden viikon päästä. (Viimeinen kuolemaperjantai on ens viikolla!!) Sitten on enää vähän aikaa kesälomaan. Päättötokarit. Huh. En ajattele vielä sinne asti.
Tämä nyt oli tämmöistä perjantai-ilta-fiilistelyä, toivottavasti joku jaksoi lukea ;) Hyvää viikonloppua kaikille, muistakaa hymyillä!
Tunnisteet:
ABBA,
angstilapsi,
elokuva,
fiilistely,
hymy,
Höpötys,
kaikkia kiinnostaa,
Kirjoittaminen,
koulu,
kässä,
lukio,
Marina and the Diamonds,
musikaalitohtori,
näytteleminen,
tanssi,
tulevaisuus,
Tykkään,
valitus
torstai 15. tammikuuta 2015
Lunta ja marinaa
Kun kahlaa umpihangessa ja lumipyryssä ennen aamukahdeksaa, sitä miettii, että tämäkö sitten on elämän tarkoitus.
Päässäni pyörii lähes täsmälleen samoja ajatuksia kuin kolme vuotta sitten, samoja kuin kolme vuotta siitä taaksepäin. Ajatuksia, jotka jättivät kuudennen luokan jälkeen rauhaan, kun ysiluokka oli jotain kaukaista ja saavuttamatonta.
Näen unia, joissa syön kunnes halkean ja seison kaatosateessa kuuntelemassa Haloo Helsinki!ä.
Aikaisin aamulla tuijotan peilikuvaani ja kysyn: "Kuka sinä olet?"
Ensi viikolla on viitenä päivänä seitsemästä jotain muistettavaa. Tai mahdollisesti kuutena.
Perjantaihin pitäisi säätää laki, jonka perusteella koulussa ei saisi olla enää kahden jälkeen.
Kun soittimesta loppuvat patterit juuri ennen koulumatkan tympäisevintä osaa, tekisi mieli heittää painava reppu hankeen ja marssia saman tien kotiin.
Jos ysiluokan läksyt ja päivät tuntuvat musertavilta, miten ajattelin pärjätä lukiossa?
Lempikenkäni vetoketju hajosi.
Ai kun on ehanata.
Toisaalta:
Ulkona on kaunista. Elän ja hengitän. Mä saan lukea ja kirjoittaa. Saan kuunnella hyvää musiikkia. Löysin kirjastosta Kate Bushin Lionheartin ja Never for everin. Pääsen nukkumaan muutaman tunnin päästä. Mulla on uusi, ihana Audrey-paita.
Vaikka olisi kuinka pimeää, siellä on aina valoa. Se pitää vain osata löytää.
Tunnisteet:
angstilapsi,
Audrey Hepburn,
Höpötys,
kamalan kiva,
Kate Bush,
Kirjoittaminen,
koulu,
Lukeminen,
lukio,
lumi,
musiikki,
paniikki,
valitus
maanantai 29. syyskuuta 2014
Ei enää kauan
Kun jaksan sinnitellä vielä 8 koulupäivää, pääsen lomalle.
Muokkaus: Laitan tähän vielä pari viime aikoina piirtämääni kuvaa.
Kun jaksan lukea kemian, ruotsin, enkun ja bilsan kokeisiin ja palauttaa äikän aineen, voin lukea taas muutakin kuin koulukirjoja.
Kun jaksan herätä vielä kahdeksana aamuna klo 6.30, saan nukkua viikon ajan yhteentoista.
Kun lähden lomalla reissuun, voin lukea omasta hyllystä matkalukemiseksi säästeltyjä kirjoja.
Kun vain jaksaisi nämä kahdeksan päivää.
Nyt kun kirjoittaminen taas sujuisi, en ehdi kokeiden ja läksyjen takia. Huokaus. Onneksi viikonloppuna on kivoja juttuja tiedossa, sitten on enää 4 päivää koulua, koska taksvärkki. Eihän siivoaminen mitenkään kivaa ole, mutta saapahan jäädä kotiin koko päiväksi :D
Lomaa odotellessa.
Tuo teksti piti oikeasti kirjoittaa tuon hahmon puhekuplaan :) Kuvassa on paljon ihmisiä rannalla, eikä kukaan huomioi hukkuvaa... Ruotsin kirja on jännä.
Muokkaus: Laitan tähän vielä pari viime aikoina piirtämääni kuvaa.
Tunnisteet:
Höpötys,
koulu,
kökköjutut,
loma,
piirroksia,
valitus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)










