maanantai 31. elokuuta 2015

Vuosi sitten

Joku näppärä kaveri voikin otsikosta jo päätellä, että tänään juhlitaan blogin yksivuotiasynttäreitä. Vuosi sitten Lasisipulissa ilmestyi tämän postauksen myötä internetin ihmeelliseen maailmaan. (Mistä puheenollen, kuukausikooste tulee kun tulee.)

Vuosi on mennyt älyttömän nopeasti. Vastahan minä klikkasin sitä "luo blogi"-nappia, eihän siitä ole kuin muutama kuukausi... 

Blogin kolme kaikkien aikojen suosituinta tekstiä ovat olleet lukumaraton-postaus, Tallinnan matkakertomus ja kouluvihkojen tuunausohjeet. (Viimeisintä pyytelen anteeksi niiltä, jotka etsivät ihan oikeaa askartelupostausta :D) Hakusanoista ei mitään hirveän yllättävää tai hupaisaa löydy, mutta toivottavasti Tallinnan katulamppuja (kahdesti!) hakenut nautti taiteellisesta valokuvastani ;) 
Ai niin, sinä Beatlesin viimeisellä keikalla tänne päätynyt: Beatles esiintyi vielä kerran ennen hajoamistaan vuonna 1966 alkaneen keikkatauon jälkeen, nimittäin tammikuussa 1969 Applen studion katolla. Oli pakko tarkentaa tämä, koska huono selitys Budokan-postauksessa häiritsi itseäni ;) 

En tiedä, onko bloggaaminen tehnyt minua uudenlaista ihmistä, mutta ainakin bloginpitäjänä olen kehittynyt. Olen saanut uusia ystäviä ja päässyt tilanteisiin, johon ilman blogia tuskin olisin eksynyt. Lukumaraton, kirjankansibingo, blogihaasteet... Ja härregyyd, 23 lukijaakin on ilmestynyt kuin varkain! Kiitos teille, jokaiselle, että olette liittyneet lukijaksi. Kiitos jokaiselle, joka jaksaa jättää kommentin käynnistään. Kiitos jokaiselle, joka ylipäänsä lukee ja tykkää. Kiitos. Ilman teitä ei olisi blogia. Bloggaaminen on hauskaa, ja toivon, että elämässäni riittää aina aikaa tälle pienelle, hassulle ja vaaleanpunaiselle jutulle. Katsellaan maailmaa Lasisipulin läpi vielä vuosi jos toinenkin, toivon mukaan mahdollisimman monen sellaisen ajan :) 

Pistetään loppuun vielä aiheeseen sopiva biisi. Mikäli joku on joskus ihmetellyt, msitä blogin nimi tulee, selitys löytyy linkin takaa ;) 

Kiitos että olette olemassa. Lähetän virtuaalisen halin ja poskipusun kaikille, olette rakkaita<3 

perjantai 28. elokuuta 2015

Kymmenen kohdan kesähaaste

Tämä kesähaaste pyörii nyt useammassakin blogissa ja Manni P. haastoi minut juuri kun ajattelin ryöstää tämän törkeästi joltain muulta. Lisäksi tämä sopii kuin valettu blogin sadanneksi postaukselle, eikös niin? :) 

1. Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta.
Meikkaan todella harvoin, ehkä suunnilleen viisi kertaa vuodessa. Kyseessä on enemmän oma laiskuus kuin mikään elämää suurempi vakaumus, plus se, että kouluun meikkaaminen vähentäisi nukkumisaikaa aamuisin. Ehkä jos jotain syvällistä ajatusta halutaan hakea, niin voisin sanoa kannattavani luonnollista kauneutta: että elämässä pärjää ilman jokapäiväistä laittautumista. Olen muutenkin hirveän laiska laittautumaan mitenkään, kunhan kampaan aamulla hiukset ja tarkistan, ettei paidassa ole jotain kaameaa ruokatahraa. 

Innostun hyvin helposti jostain asiasta (kirjasarjat, elokuvat/tv-sarjat, bändit) ja etsin käsiini kaiken mahdollisen tiedon kyseisestä jutusta. Sitten en puhu kuukauteen mistään muusta ja raivostutan lähipiiriäni tunkemalla triviatietoa joka väliin. 

Osaan myös hämmästyttävän määrän Finnhitsejä etu- ja takaperin ulkoa. 

2. Onko sillä väliä, mitä lukijat ajattelevat blogistasi ja miksi?
Onhan sillä, jonkin verran. Lukijat ja kommentoijat ovat kuitenkin niitä, joiden takia jaksan aina kirjoittaa uuden postauksen ja pitää blogia yllä. Ilman teitä bloggausinto olisi luultavasti lopahtanut aika pian. Positiivinen palaute on myös aina kivempaa kuin "blogisi on iha kökkö, ei tätä kukaan lue"-kommentit. (Joita ei onnekseni ole koskaan tullut vastaan. *koputtaa puuta*)
Minä kuitenkin päätän itse, mitä blogiin kirjoitan. Kirjoitan aiheista, jotka minua itseäni kiinnostavat ja joista haluan kirjoittaa. Siihen loppupeleissä vaikutan vain ja ainoastaan minä. (Tämä ei tietenkään tarkoita, etten ota minkään sortin postausehdotuksia vastaan. Jos ideoita on, niin kertokaa ne.)

3. Miten blogiminäsi eroaa reaaliminästäsi?
Plot-twist: nimi ei ole Celestine, eikä tuo kuva muistuta omaa naamaa sitten yhtään. 
No joo, vakavasti puhuen, olen ujompi oikeassa elämässä. Ujostelen uusien ihmisten seurassa todella paljon, enkä ala lörpötellä ensimmäiselle kadulla tapaamalleni ihmiselle esimerkiksi viimeisimmäksi lukemastani kirjasta. Selitän asiat sekavammin ja sekoilen sanoissani puhuessani ääneen. Lisäksi blogiminää voisi pitää ahkerana, kun lähes joka viikko tunkee tänne jotain selittämään vauhdikkaasta elämästään, kun reaaliminä on lähempänä 20 h vuorokaudessa nukkuvaa leijonaa kuin ahkeraa ja reipasta opiskelijaa. 

4. Mikä saa sinut nauramaan?
Järkyttävän huonot vitsit, kavereiden hassut jutut, kirja/leffa/musiikkiläpät, joita ei tajua kukaan muu kuin kyseisen asian fani, Alias, hyvä meininki, elämän pienet outoudet, ylipäänsä kaikki tyhmät ja vähemmän tyhmät jutut, se kun piilolinssiä irrottaessa linssistä kuuluu plop. Nauran myös omille vitseilleni, mikä on vähän noloa. Ylipäänsä nauran hyvin helposti, välillä naurattaa liikaa myös tilanteissa, joissa nauraminen ei ehkä olisi kannattavaa. Esimerkiksi tiistai-iltapäivänä bussia odotellessani rupesi naurattamaan kauheasti, mutta yksin pysäkillä hirnuminen olisi saattanut häiritä ihmisiä. Lisäksi Linnunrata-kuunnelman kuunteleminen julkisella paikalla ei välttämättä kannattavaa.

5. Mitä luovuus sinulle merkitsee?
Luovuus merkitsee elämänasennetta. Luovuus on lapsenmielisyyden säilyttämistä, voimaa murtaa kaavamaisuuden kahleet ja hengittää vapaasti. Luovuus on tallatuilta poluilta pois astumista, ojan kautta kulkemista. Kengät saattavat kastua, mutta on se sen arvoista. 

6. Ketä läheistäsi ihailet?
Kaikkia. Jokaisessa minulle rakkaassa ihmisessessä on jotain ihailemisen arvoista. 

7. Mikä sinua ärsyttää itsessäsi?
Ehkä liiallisuuteen menevä ujous, saamattomuus, jääräpäisyys (tosin siitä on välillä myös hyötyä) ja huonomuistisuus. Lisäksi kiltteys ja ahkeruus ärsyttää joskus, kun ei osaa rentoutua kunnolla vaan yrittää saada kaikki hommat tehtyä. Välillä ärsyttää myös elämän tekeminen liian vaikeaksi ja pienten, usein harmittomien vastoinkäymisten paisuttelu valtaviksi ongelmiksi. Ai niin, ja taipumukseni möhliä kaikki asiat. 

8. Mikä sinussa ihastuttaa muita?
Jaa-a :D Kaveripiirissä olen se nörtti, joka tietää (tai jonka pitäisi tietää) kaiken kaikesta, joten ehkä tietojani ihaillaan. Lisäksi ihmiset pitävät huumorintajustani ja kaikista karmaisevista ilmeistä, joita osaan naamalleni vääntää. Myös tapani sanoa vääriä asioita väärissä paikoissa aiheuttaa usein hilpeyttä. Saniksessa kuulee kehuja teksteistä, se lämmittää mieltä. Ehkä myös mielikuvituksellisuuteni (esimerkiksi kyky luoda hupaisia biisiväännöksiä yöllisillä bussimatkoilla) herättää ihmisissä ihastusta. (Ja se, että saan kolme kaksoisleukaa...) 

9. Mikä sinusta tulee isona?
Voi kuule, sen kun tietäisi. Tulevaisuus on vielä ihan auki, enkä tiedä mistään mitään. Lääkäriä tai huippukirurgia minusta ei tule, (kröhömlyhytmatikkakröhöm) mutta mikä sitten? Kirjailijan urasta haaveilen, mutta katsoo nyt jääkö haaveksi vai ei. Sanotaan, että isona minusta tulee helsinkiläinen, onnellinen, kirjoittava ja teetä kirjastohuoneen nurkassa hörppivä ihminen, jolla on seurana toivottavasti muutakin kuin pölykoiria. (Ai nii ja sit mulla on oma Jeeves, joka hoitaa jugend-linnani siivoustyöt.) 

10. Uskotko onnellisiin loppuihin?
Uskon, ehdottomasti. Olen ehkä viettänyt liikaa aikaa satumaailman parissa, mutta haluan uskoa, että jokaista odottaa onnellinen lopetus. En koskaan tahdo olla niin tylsä ja tosikko, etten jaksaisi uskoa lauseeseen "Ja hän eli elämänsä onnellisena loppuun asti."

En nyt haasta ketään eteenpäin, mutta jos kiinnostaa, niin tarttukaa ihmeessä tähän! Muiden vastauksia on kiva lukea, toivottavasti minunkin. (Ja pahoittelen näitä kaikkia sulkuja. Syytän perjantaita.) 

maanantai 24. elokuuta 2015

Kirjankansibingon kooste

Kesällä tuli tosiaan bingoiltua. 


Rastitin bingosta seuraavat kohdat seuraavilla kirjoilla:

Punainen: Laura Lähteenmäki: Karrelle polttava helle (North End #3)
Sininen: Cornelia Funke: Rosvoruhtinas
Kaupunki: Rick Riordan: Salamavaras (Percy Jackson #1) B
Silhuetti: Cornelia Funke: Musteloitsu (Mustemaailma #2) I
Mustavalkoinen: Kirsti Kuronen: Paha puuska N
Piirroskuva: Margaret Mitchell: Tuulen viemää G
Maisema: L. M. Montgomery: Annan jäähyväiset (Anna #9) O
Nainen: Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla
Pariskunta: John Green: Arvoitus nimeltä Margo
Mies: Cassandra Clare: Clockwork angel (The Infernal devicies #1)
Valokuva: Donald : Lumous– Audrey Hepburnin elämä
Kasvi: John Green: Kaikki viimeiset sanat
Monta henkilöä: Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmesin seikkailut

Bingoilu oli oikein hauskaa :) lähden kyllä ehdottomasti mukaan ensi vuonnakin, jos bingo vain järjestetään!

torstai 13. elokuuta 2015

What's left of summer but a faded rose

The best of times is now.
What's left of Summer
But a faded rose?


Kesäloma on ohi, koulu alkoi tänään. (Hengissä selvisin, näin btw.)

The best of times is now.
As for tomorrow,
Well, who knows? Who knows? Who knows?

Muistattatteko vielä ämpärilistan toukokuulta? Eiköhän katsota, kuinka kävi. 
-nukun aamuisin pitkään
Todellakin suoritettu! :D Tämän suhteen ei tullut minkäänlaista ongelmaa. 



-kerään tyynyni alle kukkia juhannusyönä
Suoritettu. Unessani vieraili Benedict Cumberbach. Käyhän tuokin vallan hyvin ;) 
-kuuntelen ne ainoat kuuntelemattomat Kate Bushin albumit (Sensual World ja The Red shoes)
Tehty. Red shoes myös ostettu itselle. 
-kuuntelen Ultra Bran koko tuotannon 
Hemhöm, osittain. Vapaaherran elämää ja Kroketti asustelivat pitkän aikaa levylaatikossani ja pyörivät mankassa useasti, mutta Kalifornia ja Vesireittejä jäivät automatkakuunteluksi. Ehkä nekin käyvät laatikossani vielä joskus :) 


Kollaasissa kesän kuunnellumpia biisejä. 

-luen kaikki Harry Potterit (taas...)
No enpä lukenut. Luin kyllä kaikkea muuta... Pitää maratoonailla nämä syksyn mittaan.
-luen Grimmin satujen viimeisen kokoelman
En lukenut tätäkään :D Samat sanat kuin Potterissa.
-luen Aamiaisen Tiffanylla 
Tämän mä luin! Mielipiteeni tästä ihastuttavasta kirjasta voi lukea kesäkuun koosteesta.


Kesäisiä kirjakasoja

-katson Kaikenkarvaisten ystävieni seuraavan tuottarin
Heh, lainasin boksin kotiini ja katsoin ensimmäisen dvdn, mutta laina-aika umpeutui. Pitää lainata myöhemmin uudelleen. 
-katson West Side Storyn
Katsoin! Musikaalitohtori ei oikein ollut vakuuttunut. Muutamia hyviä lauluja (Tonight<3), hyvät näyttelijät, mutta kokonaisuutena vähän meh. 


Kesän leffat, ylhäältä vasemmalta alkaen: Herrat pitävät vaaleaveriköistä (Gentlemen prefer blondes), Mies vailla menneisyyttä, West side story, Paper towns, Loma Roomassa (Roman holiday) ja Punaiset kengät (The Red shoes). Kaikki kuvat imdb.com, kollaasi oma

-pelaan Aliasta parhaiden ihmisten kanssa
Pelasin kyllä useampaankin otteeseen, oli ihanaa. 
"Se mikä heitetään ja sit se räjähtää?" 
"POMMI" 
"Eiku se toinen!" 
"KRANAATTI" 
"Oikein!"
-kirjoitan Pusua ja muitakin tekstejä eteenpäin
Onnistui. Pusun kanssa iski kauhea inspiraatio, plus minulle askarreltiin upea taulukko joka laskee sanamääriä (oon monta tuhatta sanaa jäljessä tavoitteestani...). Eilen kuitenkin iski masennusahdistusluuseriolo, joten annan tekstin levätä tämän päivän ja tartun siihen huomenna uusin voimin. (Ellen ole ihan kuollut.) Mutta joo, loman aikana Pusua tuli viisi lukua lisää ja olen tyytyväinen itseeni. Muita tekstejä (mitä nyt jotain satunnaisia runoja)  ei tullut kovin paljoa kirjoitettua. Alkukesän projektina oli Noviisi-novellin editointi, jonka tunnelmista voi lukea täältä.


Noviisi muokkausvaiheessa

-pyöräilen järven ympäri
Tehty 1,5 kertaa. 
-olen iso ja pelottava isonen
Tehty, oli ihana viikko. Ruokaa, unta, leikkimistä, ei huono. (Kun pikkuiset menevät aamun oppitunnille, isoset menevät takaisin nukkumaan.) Suosittelen tämän kesän rippikoululaisille isoseksi lähtöä erittäin lämpimästi, oli mahtava kokemus! 
-uin paljon
Neljä kertaa. Se ei ole paljon, ja neljästä kerrasta kolme oli riparin aikana. Ei oikein nuo säät sallinut, möh. Tyhmää. 
-käytän mekkoja ja hameita
Edelliseen viitaten, enpä juuri. Lontoossa oli mekkokelit, samoin elokuun alussa, mutta helmoja kesä ei suosinut. Ostin kirpparilta ihanan mekon kesäkuun alussa, käytin sitä ensimmäisen kerran elokuussa. 
-larppaan 
Ei onnistunut. Porukan kanssa ei löydetty kaikille käyvää aikaa, katsotaan jos saataisiin sellainen syksyllä. 
-hankin valokuvakansion ja sinne kuvia
Jäi vähän puolitiehen, kansio on muttei kuvia. Eiköhän niitäkin sinne kuitenkin ennemmin tai myöhemmin ilmesty :)


So hold this moment fast,
And live and love
As hard as you know how.
And make this moment last
Because the best of times is now,
Is now, is now.

Kesä oli kaikin puolin mukava, vaikka hujahtikin ohi kauheeta vauhtia. Kesäkuu meni lueskellessa ja siivoillessa, heinäkuu Lontoossa, riparilla ja Helsingissä ja elokuu tutustuessa Tampereen eeppisiin tunneleihin, puuhaillessa kaikenlaista kouluun liittyvää ja synttäreiden juhlintaa. 

Kesän aikana ostin (lukiokirjojen lisäksi) kuusi kirjaa, Jandy Nelsonin The sky is everywheren, Rainbow Rowellin Fangirlin, John Greenin Arvoitus nimeltä Margon, Cassandra Claren Clockwork princen ja Clockwork princessin ja Cornelia Funken Mustesydämen

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, eli loma tiivistettynä valokuviin. 


Kimble-peliä mummolassa, hävisin jokaisen erän...

Alkukesästä tuli piirreltyä aika paljon. 

Now, not some forgotten yesterday.
Now, tomorrow is too far away.


Kesän lukuhaasteita: lukumaraton ja kirjankansibingo

Kesäkynnet


Lontoo<3

Kirjoittajaelämää parvekkeella


Addiktio. Rakkaus. Kuva täältä.

Ihana kesä, ihania muistoja, ihania ihmisiä. Tästä on hyvä jatkaa syksyyn, vaikka tuleekin ikävä mukavia hetkiä. Kiitos, kesä 2015, olit parhaita koskaan. (Vaikkeivät säät sallineetkaan :D)

So hold this moment fast,
And live and love
As hard as you know how.
And make this moment last,
Because the best of times is now,
Is now, is now
Is now, is NOW!

(Lainaukset biisistä The best of times, musikaalista La cage aux folles

torstai 6. elokuuta 2015

Tuunaa kouluvihkot omin pikku kätösin (DIY-postaus, jolla nauraa naurismaan aidatkin)

Kai sitä pitää sitten lopulta alistua siihen, että koulu alkaa ensi viikolla. Kävin siis jo ostelemassa kaikenlaista koulukamaa keskiviikkoa varten.


Okei, Akkari ei välttämättä ole koulutarvike, mutta se vaan jäi tohon kuvaan. 

Oikeassa ylänurkassa huomaatte kymmenen kappaletta sinisiä ruutuvihkoja. Niitä riittää moneen aineeseen, mutta kun ne ovat niin kovin tylsiä... Ei hätää, maailman mahtavin rähmäkäpälä superaskartelija Celestine Lasisipuli on täällä näitä tavanomaisen tylsiä vihkoja varten! Näillä ohjeilla sinäkin onnistut! (Kuka tahansa pystyy tähän. Uskokaa pois.)

1. vaihe
Mietiskele. Mistä asioista pidät? Mikä on lempibändisi/artistisi? Kuka on lempinäyttelijäsi? Pidätkö eläimistä? Mitä näistä asioista haluaisit vihonkanteen piristämään päivääsi ja tylsiä oppitunteja? Mieti samalla myös inspiroivia lainauksia. Ne voivat olla laulunsanoja tai elämänviisauksia, mitä itse haluat.

2. vaihe
Mene tietokoneelle, etsi tarvittava määrä kuvia mukavista asioista ja tulosta ne. 

Siinäpä niitä olisi. Ja koska tulostimella oli ongelma, värit menivät miten sattuu. 
3. vaihe
Anna musteen kuivua. Voit odotellessa kirjoittaa lainaukset erillisille paperille (värillä ei ole väliä), mieluiten erivärisillä tusseilla. Jos leikkaat paperit erikoisen muotoisiksi, vihoista tulee hauskemman näköisiä.





Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon: 

Jos kirjoitat vieraalla kielellä, pidä aivot mukana ja tarkista kirjoittamasi ennen kuin liimaat sen mihinkään. 
Huoh. Mikäs se enkunnumero olikaan?
4. vaihe
Kun olet kirjoittanut laput, voit liimata ne liimapuikolla vihkojen takakansiin. Voit liimailla ne miten päin hyvänsä, ihan miten haluat. Kun olet liimannut laput kiinni, liimaa niiden päälle kontaktimuovipalanen. Niin laput eivät likaannu ja lähde repsottamaan vuoden mittaan. 


5. vaihe
Tässä vaiheessa voit leikata kuvat irti ja liimailla ne vihkojen kansiin. Itse liimasin kuva ruman tekstin päälle, mutta kuvan paikalla ei ole mitään väliä. 


6. vaihe
Liimaa kuvien päälle kontaktimuovipalat, näin nekin pysyvät paremmassa kunnossa repussa/laukussa pyöriessään. 
Tää on kontaktilaji.
Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon:
Ole varvovainen kontaktimuovin kanssa, ettei tule kupruja. Ellet sitten halua jännitystä elämääsi. 

Kuprua kuprun perään
7. vaihe
 Ja näin sinulla on ihastuttavia, valmiita vihkoja mihin hyvänsä tarkoitukseen! 

Sherlock lakanassa-vihko, takakannen lainaus täältä

Pusun pojat-vihko, lainaus tekstistä Suudelma

Under the ivy/This woman's work-vihko, lainaus täältä

The Beatles ja shamppanja-vihko, lainaus täältä


Babooshka/Rubberband girl-vihko, lainaus täältä

Marina-vihko, lainaus täältä

I am the walrus-vihko, lainaus täältä

Audreyn elämänviisaus-vihko, lainaus löytyi netistä

With your number-vihko, lainaus täältä

Holly&Paul-vihko, lainaus täältä
Koska tuo vihkojen koristelu oli tosi kivaa, jaoin tämän ohjeen teidän kanssanne, olkoonkin ettei tuontyyppinen koristelu vaadi hirveästi neuvontaa :D (Itse en varmaan pystyisi parempaan, joten te jotka osaatte askarella jotain hienompaa: kadehdin teitä!) 

tiistai 4. elokuuta 2015

Kirjankansibingo #5

Rastitan kohdan monta henilöä Arthur Conan Doylen Sherlock Holmesin seikkailuilla ja kohdan kaupunki Rick Riordanin Salamavarkaalla


Ja kuten huomaatte, voin nyt huutaa BINGO!! :)

maanantai 3. elokuuta 2015

Tunneleita ja kirjaostoksia

Kolme eilen oppimaani asiaa:
- Tampereella on tosi eeppisiä tunneleita. 
- Akateeminen on hämmentävän hauska paikka. 
- Tunnen ihania ihmisiä. 


Susi diilasi mulle Mustesydämen, jota olen etsinyt kesästä 2011 alkaen. Mulla oli itselläni vain kaksi viimeistä osaa, ensimmäistä ei ole löytynyt mistään, vaikka sitä olenkin joka paikasta etsinyt. Mikä onkaan niin ärsyttävää kuin epätäydellinen sarja? Nyt, neljän vuoden jälkeen, toi sarja on viimein täydellinen ja olen tosi onnellinen. 


Kirjaneito hieeeeman painosti ostamaan Infernal deviciesin vikan osan, joten nyt sekin on hyllyssä ja sekin sarja on täydellinen. (Ja huomasin muuten, että hyllyssäni on tällä hetkellä neljä lukematonta enkkukirjaa...) 


Siis katsokaa nyt niitä. Kaunista. (Ja pakko puolustella alemmassa kuvassa näkyvää Valittujen palojen kirjavaliot-kirjaa. Se ei ole oikeastaan kirja, vaan vanhasta kirjasta askarreltu rasia. Mutta koska salakirjalle paras paikka on kirjahyllyssä, niin siinä se on.) 

Hirveä inspiraatiovyöry Pusun kanssa, pahiksella on nyt parempi motiivi, kirjoittaminen sujuu ja elämä on kivaa. 

Vois mennä takas silittelemään kirjahyllyn kirjoja. 

lauantai 1. elokuuta 2015

Heinäkuun luetut

Heinäkuussa luin neljä kirjaa, joista kaksi oli spefiä ja yksi uusinta.

Saattaa sisältää spoilereita. 

Checalier, Tracy: Tyttö ja helmikorvakoru
Mitchell, Margaret: Tuulen viemää
Funke, Cornelia: Musteloitsu (Mustemaailma #2) [U]
Riordan, Rick: Salamavaras (Percy Jackson #1)

Tyttö ja helmikorvakoru oli oikein hyvä kirja. Se oli nopealukuinen (ja olisi ollut paljon parempi maratonkirja kuin se Anna) ja vetävä. Hahmot olivat kiinnostavia ja aitoja, ja tarina oli hieno myös. Taidekuvista tuli iso plussa. Luin sen kesän ainoana hellepäivänä riippumatossa, kaipaan sitä aikaa. 

Järkälemäinen Tuulen viemää oli matkalukemisena niin Lontoossa kuin riparillakin. Lukeminen vei pitkään, mutta se todellakin oli sen arvoista! Kerrassaan upea kirja, yksinkertaisesti sanoen. Etenee yllättävän joutuisasti ollakseen paksu klassikkoromaani. Tapa, jolla kirja näytti sisällissodan, oli aivan erilainen kuin mitä odotin. Etelään sisällissota ei tuonutkaan onnea ja iloa, päinvastoin. Scarlett ei ole erityisen mukava henkilö, mutta jokin hänen itsepäisyydessään ja rohkeudessaan viehättää. Rhett on ihana hahmo, ja Rhettin ja Scarlettin dialogit olivatkin kirjan hauskinta antia. Suosittelen kirjaa kaikille erittäin lämpimästi. 

Musteloitsu oli uusintaluvussa. Luin uudelleen sarjan ensimmäisen osan, Mustesydämen, viime talvena ja päätin nyt lukea jatko-osatkin. Musteloitsu oli aivan yhtä ihana kuin muistelinkin. Koska luin kirjan viimeksi sinä kesänä, jolloin täytin 12 vuotta, kirja aukeni nyt vähän eri tavalla. Esimerkiksi vihasin lapsena Roxanea, mutta nykyään ymmärrän. Loppuluvut itkettivät ihan yhtä paljon kuin sillonkin. Ihana huomata, että kirja oli yhtä ihana kuin silloin joskus. Ehdottomasti kirjahyllyni rakkaimpia kirjoja. 

Salamavarasta en ollut koskaan lukenut. Tiedän, tiedän, olisi pitänyt, mutta nyt asia on korjattu. Kirja imaisi mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta alkaen, ja oli aivan mahtava! Ihmettelen suuresti miksen ollut lukenut kirjaa vielä koskaan aikaisemmin. Toisaalta, nyt mulla on vielä koko sarja edessä ja se on mukavaa :) Pidin nuorempana hurjasti antiikin Kreikan mytologiasta, joten kirjaa oli siksikin mukava lukea. Että kiitos vaan kaikille jotka painostivat mua lukemaan tämän :D

Heinäkuu ei ollut lukemisen kannalta hyvä kuukausi. (Mulla ei ollut lukujumia, mulla oli Tuulen viemää.)  Luin hyviä kirjoja, mutta lukemistahti oli pettymys. Alitin itseni täydellisesti, en ole missään kuussa tänä vuonna lukenut yhtä vähän. Kuukauden paras kirja oli luultavasti ihana Tuulen viemää

Heinäkuu oli kuitenkin kiva kuukausi huonoja säitä lukuunottamatta. Olin koko ajan menossa, ensin Lontoossa, sitten riparilla isosena ja sitten Helsingissä. Muuta positiivista tässä kuussa oli Pusun eteneminen. Kirjoittaminen on ollut vähän niin ja näin tässä kesäloman aikana, mutta lopulta otin itseäni niskasta kiinni ja kirjoitin huhtikuusta asti roikkuneen seiskaluvun loppuun ja kahdeksannen luvun kokonaan. Nyt kuitenkin kirjoittaminen sujuu ja on mukavaa :3 

Synttäreihin on enää pari viikkoa, samoin koulun alkuun. (LALLALAAMIKÄKOULUMIKÄSYKSYENKUULELALLALALAA.) 

Mukavaa elokuuta kaikille :)