lauantai 27. kesäkuuta 2015

Blogistanian lukumaratonin lopputunnelmat

Eilen kello 22.00. laitoin Sherlockin kannet kiinni ja huokaisin. Ensimmäinen lukumaratonini oli ohitse. 

Lopulliseksi sivumääräksi tuli 637 sivua. Olin laskenut joitain sivumääriä väärin, joten edellisessä postauksessa mainitut sivumäärät heittävät välistä häräpyllyä. (Ei ole toi matikka mun juttu, ei.) Olen vähän pettynyt tuohon määrään. Okei, kyseessä oli tosiaan ensimmäinen maratonini ja kirjavalinta ei ehkä ollut paras. (Ja muiden bloggaajien sivumäärien lukeminen aiheuttaa alemmuudentunnetta...) Olisi pitänyt lukea ohuempia kirjoja, joissa on selkeä, ehjä juoni. Annan jäähyväiset on loistava kirja muuten, mutta huono maratonkirja juurikin episodimaisuutensa takia. 


Tästä alkuperäisestä lukupinosta sain luettua Karrelle polttavan helteen, Annan jäähyväiset ja kolme ja puoli Sherlock-tarinaa. Tyttöön ja helmikorvakoruun en ehtinyt tarttua, vaikka se olisi ollut luultavasti parempi vaihtoehto kuin Anna

Valituksesta huolimatta maratonista jäi hyvä mieli. Oli hauskaa viettää päivä vain ja ainostaan lukien, seuraillen samalla muiden edistymistä. Sain pari rastia kirjankansibingoonkin, joten kaksi kärpästä yhdellä iskulla ;) 

Mutta ensi kesänä uudestaan, paremmalla kirjavalinnalla. Tsemppiä vielä niille, joilla lukeminen jatkuu, kyllä te pärjäätte! :) 

Ai niin ja vielä pikkuinen ilmoitusasia. Kesäkuun kooste saattaa viivästyä hieman, en osaa ihan täysin sanoa milloin. Se kuitenkin on tulossa, joten älkää hätäilkö ;)

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Blogistanian lukumaraton

Päätin sitten osallistua lukumaratooniin. Tämä on ensimmäinen lukumaraton, jossa olen koskaan mukana, joten vähän jännittää :D Säännöt löytyvät täältä.

Koska säännöt ovat joustavat, en lue koko maratonia perjantaina, vaan aloitan jo tänään torstaina. Aloitan lukemisen klo 22.00 torstaina ja näin ollen lopetan sen klo 22.00. perjantaina.

Osallistun maratooniin tämmöisellä lukupinolla:


Karrelle polttava helle ja Sherlock Holmesin seikkailut ovat näistä kesken. Karrelle polttavan helteen luen luultavasti ensimmäisenä loppuun, Sherlockia enemmän fiilispohjalta. 

Jos nämä loppuvat, luen sitten omasta kirjahyllystä kirjoja joita on jo pitkään tehnyt mieli lukea uudelleen, mutten ole saanut aikaiseksi.

Tämä postaus päivittyy määrittelemättömin väliajoin, joten pysykää kuulolla. 

Lukuintoa kanssamaratoonaajille!

TORSTAI 25.6. 

22.00. Aloitus. Luin kaksi tarinaa Sherlockista, Sininen kiiltokivi ja Kirjava nauha. Molemmat olivat hyviä, varsinkin Kirjava nauha, vaikkakin pelkään kuollakseni erästä tarinassa esiintyvää olentoa. (Sanon tälleen vaikeesti, koska spoilerit :D) 

22.20. Luulin meneväni nukkumaan, mutten sitten mennytkään vaan luin vielä yhden Sherlock-tarinan. Insinöörin peukalo lässähti ikävästi lopussa. Illan saldo: 92 sivua. 

22.55. Menin oikeasti nukkumaan ja näin mukavia unia. 

PERJANTAI 26.6.

9.55. Heräsin, pesin hampaat, söin aamupalaa ja päivitin blogia. 

N. 11.00.  Lukeminen jatkuu. Vuorossa Karrelle polttava helle, tarkoituksena lukea se nyt loppuun. 


11.20. Karrelle polttavaa hellettä luettu 42 sivua. Ripustin pyykit. 

11.40. Lukeminen jatkuu. 

12.10. Karrelle polttavaa hellettä luettu 64 sivua, kirja loppui. Rastitan kirjalla kirjankansibingoon kohdan punainen. 



12.20. Lukeminen jatkuu, vuorossa Annan jäähyväiset


13.00. Pidin pienen tauon lukemisesta. Annan jäähyväisiä luettu 41 sivua. Vaikuttaa hyvältä kirjalta. 

13.05. Lukeminen jatkuu. Montgomery saa lukijansa taas itkemään. 

14.45. Annaa luettu 92 sivua. Syön vähän välipalaa ja juon kupin teetä. 

15.20. Annan jäähäähyväiset jatkuvat. Tarkoitus ahkeroida kirjan ensimmäinen osa loppuun, siitä ei ole enää paljoa jäljellä. Katsotaan sitten pidänkö vähän lisää taukoa lukemisesta vai jatkanko toisen osan heti perään. Hiljalleen alkaa vaikuttaa, että vietän koko loppumaratoonin tämän kirjan kanssa. Ei sillä, se on ihana :)

16.40. Annaa luettu 84 sivua. Ruokatauko. 

17.00. Luin 16 sivua Annaa.

17.10. Tauko.

17.35. Lukeminen jatkuu. 

18.00. Pidin pienen jaloittelu- ja päivitystauon. Annaa luettu 44 sivua. 

18.15. Lukeminen jatkuu. 

19.40. Annaa luettu 96 sivua. Jos juoksisin, niin tässä vaiheessa hapottaisi jo aika pahasti. Syön iltapalaa. 


20.30. Lukeminen jatkuu. Vaikka alkaakin jo hapottaa aika lailla, olen päättänyt taistella Annan loppuun. 

21.35. Annan jäähyväiset lopultakin luettu. Kirjankansibingoon raksitetaan kohta maisema. 


21.40. Kaksikymmentä minuuttia maratoonia jäljellä. Luen vähän Sherlockia


Huomenna tulee koostepostaus aiheesta, jossa selviää sitten lopullinen sivumäärä ja lopputunnelmat. 

torstai 25. kesäkuuta 2015

Kirjankansibingo #3

Bingossa kohtaan mustavalkoinen Kirsti Kurosen Paha puuska, kohtaan nainen Truman Capoten Aamiainen Tiffanylla, kohtaan pariskunta John Greenin Arvoitus nimeltä Margo ja kohtaan kasvi John Greenin Kaikki viimeiset sanat. 


perjantai 19. kesäkuuta 2015

Kaunista juhannusta

Toivotan kaikille nyt ihanaa juhannusta SMG:n Juhannus-biisin sanoin. Sanat on tehnyt Terhi Kokkonen, ja itse biisi löytyy bändin viidenneltä levyltä Palatkaa Pariisiin! (Joka on muuten aivan mahtava juhannuslevy muutenkin :))

***
Juhannus

Ylitin vuoret
Siinä meni raja

Taivaalla yö
Saapuu hitaammin

Ikävöin hetken
Ja ikävöin toisen

Itkinkin jotain
Ehkä yleistä kauneutta
Ehkä odottamattoman ylevää tunnetta

Suurkaupungin päällä
Syttyi raketteja
Oli katsokaas keskikesä
Itkin taas
Itkin taas
Ehkä rannassa palavaa puuvenettä
Ehkä muistoa sateisesta juhannuksesta


Alhaalla valoja
Niiden alla muita

Illallisaika
Ja joitain maita

Ikävöin hetken

Ja ikävöin toisen

Itkinkin jotain
Ehkä etäisyyttä muihin
Ehkä mittakaavan naurettavuutta

Suurkaupungin päälä
Syttyi raketteja
Oli katsokaas keskikesä
Itkin taas
Itkin taas
Ehkä rannassa palavaa puuvenettä
ehkä muistoa sateisesta juhannuksesta


maanantai 15. kesäkuuta 2015

Lahna ilmoittautuu

Viime viikolla angstasin novellin edittijen kanssa. Nyt ei enää tarvitse, koska toinen versio on viimein valmis. Se vaati verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta selvisimme molemmat hengissä. Nyt puuttuu vielä nimi ja kirotusvihreiden korjaus sekä lopputarkistus, mutta sitten se on valmis lähettettäväksi. Sitten laitetaan sormet ristiin ja katsotaan kuinka sen käy. Sillä aikaa voisi vaikka keskittyä Pusuun ;) 

Lisäksi olen vähän piirrellyt taas. 

Luin John Greenin Kaikki viimeiset sanat ja piirsin Alaskan, kun ei ollut mitään muutakaan tekemistä. Käsistä tuli tyhmät ja jaloista makkarat, mutta omasta mielestäni se Alaskalta näyttää :)


Tossa on joku tommoinen muinainen kuningatar tms jonka piirtelin eilen illalla. Aloitin vähän värittämistä, mutta pelkäsin, että se menee pilalle sen takia, joten jätin kesken :D

Editoinnin ja piirtelyn lisäksi olen lukenut, nukkunut, huudattanut niin mankkaa kuin Spotifytäkin ja ihan vaan lahannanut. Ai nii, ja tietenkin katsonut Ruotsin prinssihäitä :) Löytyykö lukijoista joku toinenkin häitä seurannut? Lisäksi koukutuin Uuteen Sherlockiin, jonka katsomiseen mua on jo vuosia painostettu erinäisiltä tahoilta. Ykköstuottari katsottu, kakkonen ja kolmonen varauksessa. Sitä odotellessa voisi katsoa vaikka Imagine-dokumentin, jonka lainasin viime viikolla kirjastosta. 

Loppuun vielä lause, joka löytyi yhdestä Tuhkimo-kuvakirjasta. Herätti suunnatonta hilpeyttä :D



tiistai 9. kesäkuuta 2015

Editoijan angstipäivä

Angstaa. Ärsyttää. Argh. Novellilla on ongelmia ja käytän luovuuttani vääriin asioihin. 

Alkuperäiseen biisiin tästä

***
Editoijan Angstipäivä

Ilman editointia teksti hautautuu kökköyteen
Se tarvitsee voimaa, se estää vaipumista harmauteen
Kirjoitusvirheet, logiikkaongelmat tässä vallitsee
Ihan tyhmät ilmaukset, tyhjät lauseet sitä hallitsee

Jos tahdon tekstin parantaa, niin helppo hoitaa
Ensin poistaa, sitten kirjoittaa
Ja äkkiä huomaat tehneesi kaiken turhaan

Nyt on editoijan angstipäivä,
Tämä novelli tarvitsee minua tänään.
Pakko omistaa sille vuorokaudet, 
Editoida vaan.

Tuhannet hahmot kaipaa ymmärrystä osakseen.
Ne on epäaitoja tai pelkkää ongelmaa vaan.
Kynä viuhuu paperilla rivejä poistellen.
Silti niitä on liikaa, tästä ikinä selviä en.

Tuntuu etten onnistuisi ollenkaan
tätä tekstiä parantamaan.
Ja deadline kurkkii ihan nurkan takana.

Nyt on editoijan angstipäivä,
tämä novelli tarvitsee minua tänään.
Pakko omistaa sille vuorokaudet, 
kirjoittaa uudelleen ja poistaa taas, 
editoida vaan. 

Nyt on editoijan angstipäivä,
tämä novelli tarvitsee minua tänään.
Pakko omistaa sille vuorokaudet, 
kirjoittaa uudelleen ja poistaa taas, 
editoida vaan. 


Nyt pari päivää lomaa tosta pinkasta. Vois kattoa aivoja nollaavaasti (mutta Pusua ajatellen) Tuhkimon tai Prinsessa Ruususen, kenties molemmat :) Palataan sitten uusin voimin tuon kimppuun. 


sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Mun sankarilla on sukkahousut

Tähänastisen lomani voi tiivistää kolmeen sanaan: siivoaminen, lukeminen ja Batman.

Olen siivonnut. Kovasti. Olen luultavasti ihan harmaa siitä kaikesta pölystä. Mutta onpahan ainakin siistiä. 

Olen lukenut. Kovasti. Erittäin hyviä kirjoja. Olen tyytyväinen itseeni. Olen tähän mennessä lukenut yhtä paljon kirjoja kuin koko helmikuussa. Olen myös saanut kauhean kasallisen uusia kirjoja.

Sain ne jopa mahtumaan hyllyyn :) Kiskottuani kirjat hyllystä lattialle totesin, että onhan niitä muutama tässä vuosien mittaan kertynyt. 


Olen katsonut Batmania. Kovasti. Teemalta tulee joka ilta klo 20 yksi jakso 1960-luvulla tehtyä Batman-tv-sarjaa. Se on aika loistava :D Jaksot eivät kestä kuin about 25 minuuttia, joten jokailtainen Batman-hetki ei vie myöskään kovin paljon aikaa. Olen nauranut itseni tärviölle monta kertaa Batmanin pomppiessa sukkahousuissaan kultaisiin minishortseihin pukeutunut Robin kannoillaan. Suosittelen tutustumaan! (En ole ikinä ollut kovin innostunut supersankareista, en ole lukenut alkuperäisiä Batman-sarjiksia enkä nähnyt elokuvia. Tästä kuitenkin tykkään.) 

En ole kirjoittanut juuri mitään. Olen ottanut toistaiseksi vielä nimettömään Noviisi-novelliini reippaasti etäisyyttä ennen editointia enkä ole koskenut Pusuunkaan. Muutamia tajunnanvirtatekstejä tai muita pikkurääpäleitä olen kirjoittanut käsin, kuten esimerkiksi allaoleva Blackbird. Idea tuli (yllätys yllätys) Beatlesin kappaleesta Blackbird, joka on todella kaunis pieni laulu. Yritin olla kirjoittamatta laulun sanoja suoraan, mutta yhteys on huomattava. 

Blackbird

Sä tahdot lentää. Sua on alistettu niin kauan, ettet sä edes tajua sitä. Sun siivet on murtuneet, mutta sä haluut jonnekin tuonne, ylös, siniselle taivaalle. 
On aamuyö, sä et saa unta. Sä kuulet kun linnut laulaa ulkona ja sä itket. Säkin haluaisit niiden sekaan, laulamaan. Kesäkuun valo kultaa sun kasvot. 
Sä katsot sameilla silmilläs taivaalle. Siellä on valo, sä kurkotat käsiäs sinne. Sä olet koko elämäs oottanut tätä hetkeä, että pääsisit lentoon. 
Älä epäröi, sä pystyt siihen. Ota ne murtuneet siivet, opettele lentämään! Sulla ei ole mitään hätää, joku ottaa sut vastaan jos sä satut putoamaan. 
Lennä, siihen sut on luotu. 

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Toukokuun luetut

Toukokuussa luin seitsemän kirjaa, joista viisi oli spefiä.

Teksti saattaa sisältää spoilereita

Condie, Ally: Rajalla (Tarkoitettu #2)
Clare, Cassandra: Clockwork Angel (The Infernal Devices #1)
Alexander, Lloyd: Taran Vaeltaja (Prydainin kronikat #4)
Spoto, Donald: Lumous- Audrey Hepburnin elämä
Vuorela, Seita: Karikko
Funke, Cornelia: Rosvoruhtinas [U]
Huotarinen, Vilja-Tuulia: Kimmel

Luin Tarkoitetun joulukuussa ja vaikkei se ollutkaan mikään mestariteos, pidin siitä kuitenkin sen verran, että halusin lukea seuraavatkin osat. Rajalla tuotti suuren pettymyksen. Kaikki mikä Tarkoitetussa oli hyvää, puuttui jatko-osasta. Ei näin, ei näin. Juoni tökki, kerronta oli kökköä ja henkilöt vain ärsyttivät. (Paitsi Eli, Eli oli ihana :3) Taistelin kirjan kuitenkin urheasti loppuun ja kirjan suljettuani olin erittäin helpottunut. Viimeistä osaa en lue, koska mulla ei ole pienintäkään kiinnostusta tietää saavatko Cassia ja Ky toisensa tai miten kolmiodraama päättyy. (Voin arvata.) Kannet ovat parasta, mutta juoni ei ansaitse niitä. 

Clockwork angel oli kolmas enkkukirjani koskaan ja ensimmäinen, jonka suomennusta en ollut lukenut (ja jota ei ole edes käännetty). Lukukokemus oli positiivinen, pysyin erittäin hyvin kärryillä ja lukeminen oli mukavaa. (Plus että yksi nimeltämainitsematon Kirjaneito hehkutti kirjaa niin paljon, että sitä oli melkein vähän kuin pakko lukea ;)) Suosittelen ehdottomasti kaikkia TMI-faneja lukemaan nämä. Ihana aikakausi, ihania henkilöitä. Ja fanityttökohtauksia. Hihhui. Ja jos joku kysyy, niin se on sitten se team Jem. 

Prydainin kronikoiden neljäs osa oli tuttua tavaraa. Hauskaa, hyvin kirjoittua ja mielenkiintoista fantasiaa. Taranin hahmokehitys on loistavaa. Ensimmäisen osan ärsyttävä ja typerä pikkupoika on kasvanut tekojaan ymmärtäväksi ja järkeään käyttäväksi nuorukaiseksi. Olen onnellinen, että en lannistunut huonon ensimmäisen osan jälkeen. Lempihahmoni Eilonwy ei esiintynyt kirjassa surukseni lainkaan, mutta toivoakseni tämä puute korjataan seuraavassa ja viimeisessä osassa :) 

Lumous oli hienosti kirjoitettu elämäkerta. Audrey Hepburn on lempinäyttelijäni, joten hänen elämästään oli kiinnostava lukea. Krja valaisi Audreyn elämää hyvin ja oli nopealukuinen sekä koukuttava. Suosittelen kaikille Audrey elämästä ja elokuvista kiinnostuneille. Kirjassa on ihana kuvaliite, jossa on aina niin kauniin Audreyn kuvia. (Ja selvisipä sitten sekin, että Audrey oli oikeasti alipainoinen, 171 cm pitkä ja 50 kg painava. Ja että hänellä oli isot jalat. Räpyläjalkana tunnen iloa jälkimmäisestä.)

Karikko, huh. En tiedä, mitä sanoa. Kirja oli kaunis, mahtava, itkettävä. Upea. Rakastan Vuorelan tyyliä kirjoittaa. Erityisen riipaisevan kirjan lukemisesta teki Vuorelan kuolema pari kuukautta sitten. Lukekaa tämä. Se oli käsky. 

Rosvoruhtinas, yksi lempikirjoistani yhdeltä lempikirjailijaltani. Edellisestä lukukerrasta oli useampi vuosi aikaa, joten uusintaluku oli erittäin tervetullut. Ja voi hyvänen aika, kuinka rakastinkaan kirjaa edelleen! Hahmot, tarina, kirjoitustyyli. Venetsia. En ihmettele, että pikku-Celestine lumoutui tarinasta. Niin nimittäin lumoutui isompikin. 

Luin viime kesänä Vilja-Tuulia Huotarisen upean ja kamalan Valoa valoa valoa ja tartuin siitä innostuneena Kimmeliin. Voi ihanuus. Kimmel on kirja, jonka jokaisen 16-vuotiaan tytön pitäisi lukea. (Okei, itse oon vielä 15, mutta kuitenkin.) Nopealukuinen, mutta ajatuksia ja tunteita herättävä. Jos olet 16-vuotias, pian 16-vuotias, joskus ollut 16-vuotias, lue tämä. Pinkit kannet kätkevät sisäänsä kauniin tarinan. 

Toukokuu ei ollut hyvä lukukuukausi, mutta luin hyviä, hienoja ja vaikuttavia kirjoja. Luotan siihen, että kesälomalla saan luettua enemmän. Ainakin on paljon hyviä kirjoja odottamassa :)

Saatte tähän loppuun vielä upean tekstihelmen, jonka löysin siivotessani. Tämä on kirjoitettu saniksessa joskus tammikuussa, nauttikaa :D