Ämpärilistan tarkistus

Kesä on mennyt, joten on aika kurkistaa toukokuussa tekemääni kesän ämpärilistaa. Miten kesä 2021 sujui pieniin tavoitteisiini nähden?

Kesällä 2021 minä

♠ suoritan kypsyysnäytteen ja viimeiset folkloristiikan kirjatentit

Tehty! Kypsärin kävin tekemässä jo toukokuussa, joten kanditutkielmaan liittyvät jutut olivat sitten paketissa. Folkkeja tentin sitten vielä heinäkuun lopussakin, mutta lopulta sain ne tehtyä ja sivuainekokonaisuuden valmiiksi. Kesäopiskelun riemu ei tosin loppunut siihen, koska yritin uudelleen päästä sisään museologiaan, ja pääsykokeeseen piti lukea, mutta vaikka oma olo ei ollut ennen koetta erityisen varma, sain kuin sainkin sivuaineoikeuden! 

♠ käyn meressä uimassa

Tehty! Tosin vain kerran, mutta sinne meni talviturkki kuitenkin. Uiminen jäi tänä kesänä harmittavan vähälle, mutta se johtuu lähinnä siitä, että asun opiskelukaupungissa aika kaukana kaikista uimapaikoista. Vaati jaksamista lähteä uimaan, kun edestakainen matka on pyörällä yli 10 kilometriä, eikä sitä jaksamista kovinkaan usein töiden ja helteiden uuvuttamana ollut, joten illat tuli lähinnä maattua kotona tuulettimen ääressä. Olisi ollut kivaa uida useammin, kun siitä kovasti pidän, mutta nyt meni näin. 

Tuparitarjoiluita.

♠ järjestän tuparit

Tehty! Tämänkin kohdan suoritin jo toukokuussa, kun pidin kahdetkin pienet tuparit. Molemmissa oli mukava tunnelma ja kivoja ihmisiä. 

♠ aloitan erään musikaaliprojektin

Tehty! Kyseessä on Suuri Rodgers & Hammerstein -seikkailu, jonka ensimmäinen osa ilmestyi elokuun lopussa. Katsotaan, millaisella aikataululla seikkailu jatkuu. State fairista kirjoittaminen oli hauskaa, mutta tuollaisten postausten kirjoittaminen vie aikaa. 

♠ käyn hölkkäämässä ainakin kerran viikossa

Ei onnistunut. Koko kesän aikana kävin tasan yhden kerran lenkkipolulla, mutta muuten työt uuvuttivat niin pahasti, että en millään jaksanut lähteä hölkkäämään. Toisaalta työmatkat pyöräilin, mistä tuli suunnilleen 10 km pyöräilyä per päivä, ja töissäkin olin jalkojeni päällä koko päivän. (Töiden jälkeen en oikein pysynyt jaloillani, joten juokseminen olisi ollut paitsi raskasta, myös kivuliasta.) Mutta ehkä nyt syksyllä saisi aikaiseksi juoksennella? 

♠ pidän piknikin itselleni (ja miksei myös kavereiden kanssa)

Tehty! Vein itseni useamman kerran eri puistoihin lukemaan (ja eväät olivat tietysti mukana). Ulkona lukeminen oli välillä niinkin kivaa, että en olisi halunnut lähteä kotiin ollenkaan :D Ystävien kanssa en tällä kertaa pikniköinyt (paitsi kerran toukokuussa), mutta oma seura on usein parasta seuraa. Tätäkin olisi voinut harrastaa enemmänkin, mutta ehkä sitten ensi kesänä! 

Nälkäpeliä ja raparperipiirakkaa.

♠ kokeilen jotain uutta ruokareseptiä

Tehty! Tosin mitään uutta lempiruokaa en löytänyt, mutta kokeilin useampaa uutta reseptiä. Helteillä kokeilin tehdä esimerkiksi erilaisia salaatteja, toiset onnistuivat paremmin kuin toiset. 

♠ käyn kahvilassa, jossa en ole aikaisemmin käynyt

Tehty! Kävin itse asiassa kahdessakin uudessa kahvilassa, joskin toisesta pidin paljon enemmän kuin toisesta. Kahvilakäynnit jäivät kyllä tänä kesänä vähän vähälle, mikä vähän harmittaa. ("En tehnyt asiaa x niin paljon olisin halunnut" on näköjään tämän listan kantava teema :D)

♠ seikkailen

En tiedä, voiko tätä laskea varsinaisesti suoritetuksi. Kävin esimerkiksi naapurikunnan puolella uimassa. Työpaikkanikin oli sellaisessa osassa kaupunkia, jossa en ollut aikaisemmin koskaan käynyt, joten uusia paikkoja tuli kyllä kesän aikana valloitettua. Päämäärätöntä "lähden pyöräilemään sellaiseen suuntaan, johon en ole aikaisemmin mennyt ja katson, mihin päädyn" -seikkailua sen sijaan ei tullut harrastettua. 

♠ kirjoitan Dystopiavampyyriromanssin ensimmäisen version valmiiksi

Ei onnistunut. Kieltämättä vähän harmittaa, että en päässyt tavoitteeseeni, eteenkin, kun pääsin kuitenkin niin lähelle tarinan loppuhetkiä (sain siis kesän aikana kirjoitettua luvut 25-30/33 kirjoitettua). Heinäkuussa osallistuin Camp Nanoon, jonka tosin hävisin, mutta sekin vei tarinaa eteenpäin, joten ei se mikään turha haaste ollut. Tiedän luvanneeni itselleni milloin minkäkinlaisia aikatauluja ykkösversion valmiiksi saattamisen suhteen, mutta nyt uskallan sanoa, että syyskuun aikana se lopultakin valmistuu. Olen nimittäin tätä postausta kirjoittaessani toiseksi viimeisen luvun puolivälissä, ja jos nyt saan pidettyä kirjoitusrutiinin yllä, valmistuminen on hyvinkin mahdollista. Päässä humisee, kun vain ajatteleekin asiaa!  

Sellainen kesä sitten. Vaikka tein monenlaista, silti kesää muistellessa tulee mieleen lähinnä se, että olin töissä ja opiskelin, ja siksi tuntuukin, että kesä olisi mennyt jotenkin "hukkaan". Pitäisi muistella niitä hetkiä, kun käveli alkukesän lämpimänä yönä kotiin, tarjosi ystäville kakkukahvit, juhli sukulaisia (tälle kesälle osui varsinainen sukujuhlasuma), kävi katsomassa kesälampaita, piti opiskelusta vapaapäiviä, söi jäätelöä. Tunnen pientä haikeutta, kun kesä jäi taakse, vaikka syksystä pidänkin. 

Miten teidän kesä meni? 

Kurkistus ämpäriin

Kesä on nyt virallisesti ohitse (sillä elokuu on kesäkuukausi, sanoitte te mitä hyvänsä!), joten on aika kurkistaa, mitä kohtia sain toukokuussa tekemästäni ämpärilistasta täyteen.

Sateen jälkeen. 

Kesällä 2019 minä

• luen Täällä Pohjantähden alla (ainakin ensimmäisen osan) 

Tehty! Sain ensimmäisen osan luettua Kirjabloggajien klassikkohaasteeseen, toinen osa on tällä hetkellä kesken. Onpahan jotain odotettavaa syksylle!  

• käyn mummolassa

Tehty, useampaan kertaan. 

• järjestän piknikin kaveriporukan kanssa

En järjestänyt, mutta näin kyseistä kaveriporukkaa muuten vain. Harkitsimme piknikiä, mutta rankkasade vei meidät sisätiloihin kahville. Kohdan voi ehkä laskea puoliksi suoritetuksi.

• teen kesäretken paikkaan, jossa en ole ennen käynyt/jossa käymisestä on vuosia aikaa

Kesäretkikin jäi tänä vuonna toteuttamatta, emme saaneet ystäväni kanssa aikaiseksi etsiä sopivaa ajankohtaa sille. Kenties siirrämme retkemme syksyyn, tai sitten suosiolla ensi kesään.

• nautin kahden kaupungin kesästä

 Tehty! Suurimman osan kesästä vietin kotikotona, mutta pari kertaa pääsin käymään myös opiskelukaupungissa. Molemmat retket olivat oikein ihania: ensimmäinen sisälsi ihanan yksinäistä haahuilua pitkin ja poikin, museoita, kahviloita, treffit ystävän kanssa sekä tunteen siitä, että tämä kaupunki on minulle enemmän koti kuin ennen <3 Toisella kerralla käristyin perheeni kanssa helteissä, kahlailin meressä ja söin hyvin paljon jäätelöä. Monet kaupungit ovat kesällä ihania, mutta opiskelukaupunkini yksi ihanimmista.

Mustikankeruu jäi vähän puolitiehen, kun eräs paarma kävi vähän liian tuttavalliseksi. 

• katson yhden musikaalin ja kuuntelen yhden

Tehty! Kävin katsomassa Elton Johnista kertovan elokuvan Rocketman, jonka en edes tiennyt olevan musikaali, mutta kun huomasin luulleeni väärin, olin oikein tyytyväinen. Musikaalien kuuntelu jäi melko vähälle, sillä kuuntelin vain Lin-Manuel Mirandan 13 minuutin minimusikaalin 21 Chump street, mutta sekin on parempi kuin ei mitään. Molemmista musikaaleista pidin kovasti! 

• pidän pienen kirjoitustauon

Pidin! Pusun kolmosversio valmistui kesäkuun alussa, jolloin laitoin kynät piiloon pöytälaatikkoon ja jätin kirjoittamisen hetkeksi. Vaikeaa se oli, kun oli tottunut tiiviiseen editointitahtiin, mutta lopulta totuin taukooni ja satunnaisia runoja ja blogipostauksia lukuunottamatta olin loppukesäkuun kirjoittamatta ja mieli sai levätä. Heinä- ja elokuussa kirjoittelin jonkin verran erästä novelliprojektia, mistä lisää myöhemmin, mutta siitäkään en ottanut stressiä.

• osallistun kansallispukujen tuuletustapahtumaan

Osallistuin! Suurin osa tuulettajista todennäköisesti lähestyi eläkeikää, joten minä ja siskoni erotuimme joukosta todella. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä oli ihana kuunnella ihmisten tarinoita puvuistaan ja ihastella niitä. Rakastan kansallispukuja niin mahdottoman paljon! <3 Lisäksi minulle selvisi, että pukuni mysteerinen esiliina ei ole kansallispuvun esiliina ollenkaan :D Kysymys tosin kuuluu, mistä esiliina sitten on peräisin, sillä se on valokuvien perusteella ollut pukuni mukana jo ainakin 1960-luvulta alkaen. Virallisen tuuletustapahtuman lisäksi käytin pukuani kaksissa rippijuhlissa. (Toisissa juhlissa läikytin viiniä valkoiselle paidanrinnukselle ja toisissa sotkin hihaa ripsivärillä, mutta molemmat tarhat saatiin onneksi marttanikseiltyä pois.)

Puku sopivassa miljöössä, ja sensuroitu naamavärkki. 

• juhlin synttäreitä

Täytin elokuussa 20 vuotta. Järjestin isohkot kaverisynttärit, joten tämänkin kohdan listastani voi laskea suoritetuksi. Lisäksi juhlin virallisena päivänä syömällä mummolassa kakkua.

Aikuiset synttäritarjoilut. 

Tämä kesä ei ehkä ollut mikään elämäni paras ja loistavin, mutta mahtui siihen monia todella hyviä ja ihania juttuja. Miten teidän kesänne sujui? 

Meren toisella puolella, pääsykoestressiä ja kevätajatuksia

Olen ollut vähän hiljainen blogissa, vaikka siihen ei edes ole varsinaista syytä. Vietän nimittäin kaikki päivät kotona, ja päiväohjelmaani sisältyy lähinnä pääsykokeisiin lukemisen välttelyä. Nyt päätin kuktenkin tulla kertomaan kuulumiseni ennen kuun vaihdetta :D

Pidin ylioppilaskirjoitusten jälkeen kahden viikon ansaitun loman. Vaikka aluksi tuntuikin hassulta olla kotona ilman mitään velvollisuuksia, hämmennyksen jälkeen se alkoi olla hauskaa ja nautittavaa. Sain jopa aikaiseksi uudelleenjärjestää kirjahyllyäni! Ongelmana tässä "lomassa" oli vain se, että viime viikolla alkanut pääsykokeisiin luku ei nappaa yhtään, kun olen ehtinyt jo tottua rennompaan päivätahtiin. Pitää vain muistuttaa itseä siitä, että jos pääsen sisään yliopistoon, pääsen tästä kaupungista pois. Jospa se motivoisi lukemaan paremmin. Varsinaisia pääsykoekirjoja mihinkään hakukohteeseeni ei ole, joten olen lainannut kirjastosta vinon pinon aihetta koskevia kirjoja. Lisäksi luen lukiokirjoja ja kertauskirjaa. Yhteen kokeeseen on ilmoitettu aihealue, jota kaikki kokeen kysymykset koskevat. Alueen selvitessä teki mieli kirkua kauhusta, mutta onneksi kyseinen yliopisto ei ole ykkösvalintani :D 

Olin pari viikkoa sitten viikonlopun Tukholmassa, mistä kaikki tämän postauksen kuvat ovat. Siellä oli jo kunnolla kevät, lauantaina oli melkein jopa lämmin! Olin käynyt Tukholmassa viimeksi kymmenen vuotta sitten, joten ihastelin kaikkea näkemääni aivan kuin olisin nähnyt sen ensimmäistä kertaa. Matkakohteina oli mm. ABBA-museo, johon pääsyä olin odottanut suunnilleen siitä asti, kun kuulin, että sellainen perustetaan. (Voitte uskoa, miten katkera olin, kun perheeni kävi siellä ilman minua, kun olin rippileirillä metsän keskellä. Ehdin neljä vuotta kuunnella tarinoita sieltä ennen kuin itse pääsin paikalle :D) Museo oli paras ikinä. Olisi tehnyt mieli vain hyppiä ja pomppia, laulaa ääneen ja hihkua, mutta sain ainakin jotenkuten esitettyä arvokasta museovierasta. Toinen museo oli Keskiaikamuseo, jonne on ilmainen sisäänpääsy! Museossa opin mm. sen, että pyhä Yrjö on ruotsiksi nimeltään Göran. Saatoin hieman naurahtaa. Suosittelen molempia museoita lämpimästi. Kävimme myös Scifi- ja fantasiakirjakaupassa, jossa oli laskutavasta riippuen neljä tai kaksi ja kaksi puolikasta kerrosta. Oli kuin olisin päässyt taivaaseen: niin paljon kirjoja, lautapelejä, fanitavaraa... Päästelin epämääräisiä äännähdyksiä, kun näin maailman söpöimmät Studio Ghibli -astiat. Kaupasta löytyi Douglas Adamsin Dirk Gently's holistic detective agency, jota olen vuosikaudet metsästänyt, mutta löytänyt vain sarjan kakkososaa. Hotellihuoneessamme ei ollut ikkunaa, mutta huoneen telkkarista tuli sekä Ruotsin Vain elämää -versiointi, että naapurimaan versio Tähdet tähdet -ohjelmasta, joista jälkimmäistä juonsi ihana Petra Mede. (Ikkunattomuus ei haitannut kuin nukkumaan mennessä, jolloin tuntui, että oli joutunut sensorisen deprivaation kokeeseen.) Ruotsini oli "hieman" ruosteessa, mutta ymmärsin lähes kaiken, mitä minulle puhuttiin. Sain jopa sönkötettyä respassa kysymyksen busseista ja raitiovaunuista suhteellisen onnistuneesti. 

Ai että, miten ihana kaupunki Tukholma onkaan! 

Ihanaa oli myös se, että Tukholman jälkeen vietimme vielä pari tuntia Helsingissä, ennen kuin bussi takaisin kotiin lähti. Kaksi hienoa, suurta pääkaupunkia saman reissun aikana, ei hassumpaa! 

Lukeminen tökkii vähän, mikä ärsyttää. Kesken on kiinnostavia kirjoja, kuten tuolta sivupalkista voi huomata, mutta luettuani koko päivän vähän kuivakkoja kirjoja, ei minkään muun lukeminen innosta enää. Sen sijaan kirjoittamiseen ja editointiin olisi motivaatiota. JL:n kanssa fanityttöilen omille hahmoilleni (äärimmäisen noloa), mihin en ensimmäistä versiota kirjoittaessani pystynyt, sillä tiesin loppuratkaisun. Nyt hihittelen hölmönä hahmojen kohtauksille ja dialogille juuri siksi. P on meinannut saada minut itkemään useamman kerran parin viimeisen luvun aikana. Miksi olen niin julma lapsilleni? Hieman pelkään, että koko homma räjähtää käsiin: lukujen määrä on noussut valtavan suureksi ja sivuhahmoja on todella paljon. Editointikierroksilla joudun todennäköisesti murhaamaan melkoisen määrän darlingseja, minkä vuoksi itken verta jo etukäteen. Toivon saavani joko JL:n tai P:n valmiiksi kesän aikana, jotta voisin siirtyä seuraaviin projekteihin, mutta katsotaan, kuinka käy. 

Olisin hieman halunut osallistua CampNaNoWriMoon tänäkin vuonna, mutta arvasin jo etukäteen huhtikuun olevan vähän kiireinen kuukausi. Haaveilen hieman marraskuun isosta NaNosta, mutta saas nyt nähdä, miten käy. Vielä tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, millaista elämäni marraskuussa on: pyörinkö silloinkin täällä samassa paikassa, jossa 18 vuotta olen viettänyt, olenko kenties töissä vai vietänkö villiä opiskelijaelämää jossain toisessa kaupungissa, ja jos vietän, niin missä? Tulevaisuus tuntuu hurjalta. Kuukauden kuluttua tähän aikaan minulla on jäljellä enää yhdet pääsykokeet. Tavallaan se, että asiat ja aikataulut ovat todella auki, tuntuu stressaavalta ja ahdistavalta, mutta ehkä siitä pitäisi opetella nauttimaan. Aina ei tarvitse olla naimisissa kalenterinsa kanssa. 

Onneksi pääsykoestressin keskellä on projekteja kavereiden kanssa, joiden tiimoilta voidaan pitää neljä tuntia kestäviä palavereja ja tehdä hienoja excel-taulukoita. Onneksi on Ylpeys ja ennakkoluulo -tv-sarja, jonka katsomiseen voi hukuttaa murheensa, stressinsä ja harmituksen aiheet. Onneksi on mielikuvitusmaailmat, niin omat kuin toistenkin luomat, joihin voi sukeltaa ja sulkea pois ympäröivän maailman. Kevät saapuu, tiet ovat sulia, ja kohta pääsen toivottavasti jo käyttämään punaista vakosamettitakkia ja ABBA-museosta hankittua kissapaitaa. 

Mitä teidän kevätpäiviinne kuuluu?