sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Joulukalenteri 2019: luukku 22

Tervetuloa vuoden 2019 joulukalenteriin!

Tänä vuonna esittelen muutamia kirja ja elokuva -pareja, jotka ovat onnistuneet lähes mahdottomassa: siirtäneet hyvän kirjan ainakin jotenkuten onnistuneesti elokuvamuotoon. Luukku aukeaa joka toinen päivä aina jouluaattoon asti.

***
Luukku 22: Älä koskaan pyyhi kyyneliä paljain käsin/Älä pyyhi kyyneliä paljain käsin (kirjat 2012-2013, sarja 2012)


Etsitkö hilpeää luettavaa tai katsottavaa joululomallesi? Älä missään nimessä tartu tähän ruotsalaiseen teokseen missään muodossa.

Kirjan päähenkiö Rasmus saapuu Tukholmaan 1980-luvun alkupuolella ja aloittelee uutta elämää poissa pienen kotikaupunkinsa paineista. Yhteisen tuttavan järjestämän jouluillallisen kautta hän tutustuu Jehovan todistajiin kuuluvaan Benjaminiin, ja heidän välilleen syntyy rakkaussuhde. Sitten AIDS saapuu Ruotsiin, ja voitte vain arvata, mitä tulee tapahtumaan. Toki jo kirjojen ja sarjan osien nimet (RakkausSairausKuolema) antavat jotain osviittaa tulevista tapahtumista.

Rakastin Jonas Gardellin kirjoittamaa trilogiaa todella paljon, kun sen luin. Tykkäsin kirjoitustyylistä todella paljon, ja pienestä ennalta-arvattavuudesta huolimatta se oli ravisteleva ja rankka lukukokemus. Oikeastaan ainoa moite kirjoja kohtaan tulee kerronnan välillä keskeyttävistä, melko pitkistäkin kuvauksista ruotsalaisen LBQT+-historian kehittymisestä 1900-luvun puolivälissä. Toki nämä ovat tärkeitä taustoittamaan romaanin tapahtumia, mutta toisaalta tuli sellainen olo, että olisi lukenut Wikipediaa, vaikka olisi halunnut nauttia (jos sitä räkäitkua nyt voi nauttimiseksi sanoa) romaanista. Tv-sarjassa tätä rasittavaksi pitemmän päälle käyvää piirrettä ei kuitenkaan ollut, mutta sen sijaan se ei tavoittanut täysin kirjan kiehtovaa rakennetta, joka palaa aina vanhoihin tapahtumiin ja kertaa niitä aina uudelleen lähes hypnoottisesti. Molemmissa teoksissa on siis puolensa, mutta tv-sarja on parhaita näkemiäni adaptaatioita mistään teoksesta!

"20 minuuttia kyyneleiden pyyhintää, ja itkettää jo nyt. Tykkään kyl kauheasti," totesin ystävälleni, kun katsoin sarjan ensimmäistä jaksoa. Mielestäni tämä tiivistää hyvin molemmat teokset. Suosittelen todella vahvasti tutustumaan molempiin (kirjoihin tietty ensimmäisenä), mutta varoituksen sana: ei ole mitään kevyttä luettavaa. (Tosin sekä viimeisessä kirjassa että sarjan jaksossa on eräs hautajaiskohtaus, joka sai ainakin minut purskahtamaan nauruun kyynelten keskellä.)

(Jos video ei näy, voit katsoa sen tästä.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano sanottavasi, mutta älä räyhää. Tarkistan kommentit ja julkaisen vain asialliset :)