Editoijan angstipäivä

Angstaa. Ärsyttää. Argh. Novellilla on ongelmia ja käytän luovuuttani vääriin asioihin. 

Alkuperäiseen biisiin tästä. 

***

Editoijan Angstipäivä

Ilman editointia teksti hautautuu kökköyteen

Se tarvitsee voimaa, se estää vaipumista harmauteen

Kirjoitusvirheet, logiikkaongelmat tässä vallitsee

Ihan tyhmät ilmaukset, tyhjät lauseet sitä hallitsee

Jos tahdon tekstin parantaa, niin helppo hoitaa

Ensin poistaa, sitten kirjoittaa

Ja äkkiä huomaat tehneesi kaiken turhaan

Nyt on editoijan angstipäivä,

Tämä novelli tarvitsee minua tänään.

Pakko omistaa sille vuorokaudet, 

Editoida vaan.

Tuhannet hahmot kaipaa ymmärrystä osakseen.

Ne on epäaitoja tai pelkkää ongelmaa vaan.

Kynä viuhuu paperilla rivejä poistellen.

Silti niitä on liikaa, tästä ikinä selviä en.

Tuntuu etten onnistuisi ollenkaan

tätä tekstiä parantamaan.

Ja deadline kurkkii ihan nurkan takana.

Nyt on editoijan angstipäivä,

tämä novelli tarvitsee minua tänään.

Pakko omistaa sille vuorokaudet, 

kirjoittaa uudelleen ja poistaa taas, 

editoida vaan. 

Nyt on editoijan angstipäivä,

tämä novelli tarvitsee minua tänään.

Pakko omistaa sille vuorokaudet, 

kirjoittaa uudelleen ja poistaa taas, 

editoida vaan. 

Nyt pari päivää lomaa tosta pinkasta. Vois kattoa aivoja nollaavaasti (mutta Pusua ajatellen) Tuhkimon tai Prinsessa Ruususen, kenties molemmat :) Palataan sitten uusin voimin tuon kimppuun.