Tämän vuoden kalenterissa puhutaan lukumuistoista. Minulle jää todella helposti lukumuistoja: vuosien jälkeenkin muistan, missä ja milloin kirjaa luin ja mitä tunteita ja asioita elämässäni oli silloin. Syystä tai toisesta joulun aikaan lukemani kirjat ovat erityisen mieleenpainuvia, ja tässä kalenterissa jaan niitä myös teille. Kirjat eivät välttämättä ole ollenkaan jouluisia, mutta niitä yhdistää kynttilöiden hämyisessä valossa luetut hetket. Tervetuloa mukaan!
Luukku aukeaa joka tiistai ja perjantai.
Louisa M. Alcottin Kahdeksan serkusta ja sen jatko-osan Kun ruusu puhkeaa olen lukenut vain kerran, enkä muista niistä juuri mitään. Tuona vuonna luin kuitenkin kaikki Annat, Runotytöt ja Pikku naiset, joten jouluun jatkunut tyttökirjalinja oli arvattavissa. En muista, oliko näissä jotain jouluseikkailuja, mutta ainakin ne tuovat mieleen joulun. Olin hehkuttanut tyttökirjoja paljon lukeneelle ystävälleni, joka oli jo lukenut Runotytöt aiemmin, mutta luki nyt myös Annat ja Alcottin kirjat. Hän ehti lukea tämän kirjaparin ennen minua ja ilmoitti sen olevan suosikkinsa. Joulun välipäivinä puhuimme puhelimessa:
"Hei muuten, mä luin sen Kahdeksan serkusta ja nyt on menossa Kun ruusu puhkeaa."
"Oi mahtavaa! Joko se [hahmo] on kuollut?"
"Öööö... Ei."
Ystäväni siis spoilasi minut erään hahmon kuolemasta, mutta täytyy myöntää, etten millään muista, kuka hahmo se oli. Muistan vain, etten pitänyt hänestä. Pitäisiköhän lukea nämä uusiksi?
Talvella 2009 oli todelliset tulipalopakkaset: oli niin kylmä, että saimme viettää koulussa välitunnitkin sisällä. Tätä kirjaa muistan lukeneeni takan ääressä aattoiltana. Tyttökirjoihin hullantunut kun olin, haaveilin vanhanaikaisista takeista, lapasista ja muhveista, mutta ikävä kyllä minun ei annettu paleltua ja minun piti pukeutua kunnollisiin, nykyaikaisiin toppatakkeihin ja -housuihin. Usein kuitenkin kuvittelin olevani puettu kuin Anna, Emilia tai Marchin tytöt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sano sanottavasi, mutta älä räyhää. Tarkistan kommentit ja julkaisen vain asialliset :)