Joulukalenteri 2023: luukku 24

Tervetuloa vuoden 2023 joulukalenteriin!

 

Tämän vuoden kalenterissa jaetaan elokuvakokemuksia. Tajusin, että vaikka tykkäänkin kovasti katsoa elokuvia, jää niistä puhuminen blogissa yleensä muiden kulttuurin osa-alueiden jalkoihin. Siispä korjaan nyt tilanteen, ja esittelen joulukalenterissani 12 elokuvaa, jotka ovat syystä tai toisesta tehneet minuun vaikutuksen. Tällä kertaa pyrin keskittymään muihin kuin musikaaleihin tai kirjoihin perustuviin elokuviin, koska niistä olen puhunut muutenkin, mutta pari sellaistakin joukkoon on saattanut eksyä. Myös Disneyn elokuvat jätän tältä listalta pois. Elokuvat eivät ole myöskään minkäänlaisessa paremmuusjärjestyksessä. 

Tämä on joulukalenterin viimeinen luukku. 

Luukku 24: Tonttu Toljanterin joulumieli (2003)

 

Kalenterin viimeisestä luukusta paljastuu jouluelokuva, nimittäin televisioelokuva Tonttu Toljanterin joulumieli vuodelta 2003!

 

On enää kaksi yötä jouluun, ja Korvatunturilla on ymmärrettävästi kova kuhina päällä. Tonttu Toljanterillakin riittää puuhaa, mutta kieroileva Korvanen aikoo laittaa kapuloita rattaisiin. Kun Korvatunturin uuden pikaposteljoonin hyväksymiskirje ja huonopolvisen partiotontun eläkeilmoitus menevät sekaisin, on melkoinen soppa valmis. Lisähämmennystä tuovat kuitenkin mystinen Salaatti-tonttu, joka ilmestyy Toljanterin apulaiseksi, ja huhut joulupukin eläkkeelle jäämisestä. Mitä kummaa Tonttulassa tapahtuu? Miten käy joulun, ja onko lopulta kenelläkään joulumieltä?

 

Tämä elokuva on vuosien mittaan katsottu niin monta kertaa, että minä ja sisarukseni osaamme sen suurin piirtein etu- ja takaperin ulkoa. Edelleen katsomme sen joka joulu. Monet sen repliikit ovat jääneet elämään arkikäyttöönkin, kuten "Leolle tekohampaat" ja "Käsisirkkeli!", noin muutamia mainitakseni. Yhä edelleen katsomme tämän joka joulu, ja se on varma merkki siitä, että joululoma on alkanut, ja muutaman päivän saa oikein luvan kanssa pötkötellä sohvalla herkuttelemassa, lukemassa ja katsomassa elokuvia. 

Lisäksi Tonttu Toljanterin joulumieli liittyy vahvasti lapsuuteni ja aikoihin, jotka ovat olleet itselleni merkittäviä. Elokuvan ilmestyessä vuonna 2003 olen ollut vielä aika pieni, mutta muistan silti elävästi elokuvan mainokset telkkarissa pitkin joulukuuta. Jotenkin elokuva linkittyy mielessäni myös muihin noihin aikoihin tapahtuneisiin isoihin asioihin, joiden mittakaavaa en ehkä vielä silloin ymmärtänyt, mutta jotka kuitenkin muuttivat elämääni perusteellisesti. Näiden (hämärien) muistojen päälle kerrostuu vielä monia, monia muitakin muistoja, ajatuksia ja tunteita, joita olen tuntenut elokuvaa eri aikoina katsoessani. Kun katson elokuvaa, katson myös menneisyyteen. Joulu lienee juuri oikea aika hellitellä sisäistä lasta, ja tämän elokuvan katsominen on loistava tapa siihen.

 

Harmikseni en löytänyt elokuvasta pätkiä Youtubesta, joita olisin voinut upottaa tähän postaukseen, mutta Elävässä Arkistossa on siitä muutamia klippejä. 

 

Tämän luukun myötä Lasisipulissa hiljenee pyhiksi ja toivottaa hyvää joulua tai muuta valitsemaasi talven juhlaa (tai sitten vain hyvää sunnuntaita) jokaiselle lukijalle ja satunnaiselle ohikulkijalle! ❤