2020 (2/2)

Hyvää uutta vuotta 2021! 

Joskus lukuasu sulautuu lukupaikkaan ja kynsilakka lukuasuun.

Perinteiseen tapaan vuosikatsauksen jälkimmäisessä osassa tutustutaan siihen, mitä lopulta olenkaan vuoden aikana lukenut. Ja voi pojat, viime vuoden lukemistossa tosiaankin riittää perkaamista! Pidemmittä puheitta, siirtykäämme tilastoihin.  

Lukiessani Rainbow Rowellin Carry onia uudelleen pohdin, miksi vanhemmille lukijoille suunnattuja kirjoja ei kuviteta useammin.  

Vuonna 2020

• luin 107 kirjaa (24499 sivua, 90 h ja 46 min), eli keskiarvoisesti n. yhdeksän kirjaa (2041 s.)/kk

• Niistä 36 oli spefiä

• Niistä 24 oli uusintoja

• Niistä englanniksi luettuja oli neljä kappaletta

• Kotimaisia kirjoja luin 63 kpl, ulkomaalaisia 44

• Äänikirjana kuuntelin 11 kirjaa, e-kirjoja luin kaksi

• Eniten kirjoja luin elokuussa (17 luettua kirjaa/ 4045 s., 11 h 55 min) 

• Vähiten kirjoja luin helmikuussa (kaksi luettua kirjaa/ 522s., 10 h 21 min) 

Kirjakasoja uudessa kämpässä.

Olen itsekin aivan järkyttynyt tuosta luvusta. 107 kirjaa!!! Viimeksi olen lukenut yli 100 kirjaa vuonna 2015, jolloin kirjoja kertyi 104 kirjan verran, joten menin ohi tästäkin virstanpylväästä. Toisaalta syy siihen, että luin paljon enemmän kuin ennen lienee ilmiselvä: kun keväällä alkoi eristys, ei paljon muuta tekemistä ollutkaan kuin kirjojen lukeminen. Lisäksi kirjojen avulla sai ajatukset hyvin muualle, kun oikea maailma stressasi. Varsinkin kevään ja kesän lukemistojen kohdalla eristysaika näkyy selkeästi: erityisesti ennen kirjastojen aukeamista olen lukenut paljon kirjoja vanhempieni hyllystä, samoin kuin tuolloin vielä kotikotona sijainnutta kotikirjastoni "sivusiipeä". Keväällä ja kesällä hain turvaa maailman myllerryksissä myös vanhoista tutuista: luin uudelleen niin Helena Meripaaden Koirahullun päiväkirjoja että Annukka Salaman Faunoideja. 

Kuten tavallista, kaikkein eniten luin proosaa (71 kirjaa). Kuitenkin tänä vuonna luin paljon enemmän muiden kirjallisuustyyppien edustajia kuin aikaisimpina vuosina: erityisesti runoja (seitsemän kirjaa) ja sarjakuvia (12 kirjaa) luin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta mahtuipa vuoteeni kaksi säeromaania ja jopa yksi näytelmäkin. Varsinkin sarjakuviin tykästyin tänä vuonna erityisesti! Non-fictioniakin mahtui luettujen kirjojen joukkoon mukavasti, kokonaiset 19 kirjaa. Spefiä luin tänä vuonna yllättävän vähän, ottaen huomioon, että kyseessä on lempigenreni. 

Myös vuonna 2020 osallistuin erilaisiin lukuhaasteisiin ja -tempauksiin. Koko vuoden kestäneistä lukuhaasteista osallistuin perinteisesti Goodreadsin Reading challengeen ja Helmet-lukuhaasteeseen, joissa molemmissa onnistuin hyvin. Alkuperäinen Goodreads-tavoitteeni oli 50 kirjaa, mutta kun tuo määrä alkoi lähestyä mielestäni liian aikaisin, nostin tavoitetta hieman. Päädyin nostamaan tavoitetta vielä useamman kerran vuoden aikana, kunnes 85 kirjan kohdalle päätin laittaa rajan, joka sitten ylittyi kirkkaasti. Helmet-haastekin sujui paremmin kuin koskaan: vain yksi haastekohta jäi täyttämättä! :) Tammikuussa olin mukana Kirjabloggajien klassikkohaasteessa, jota varten luin pitkään hyllyssäni pölyä keränneen Kotiopettajattaren romaanin. Vuoden aikana osallistuin myös kahteen lukumaratoniin, ensiksi palmusunnuntaina ja toisen kerran loppukesästä. 

Söpöt lakanat ja vähemmän söpö kirja. 

Perinteiseen tyyliini kuuluu myös se, että kerron jotain suosikkejani vuoden aikana lukemistani kirjoista. Kirjojen ystävät tietävät, kuinka mahdotonta on sanoa vain yhtä tai kahta suosikkikirjaansa, minkä vuoksi jaan lukemilleni kirjoille "tunnustuksia", jotta saisin mainita mahdollisimman monta mieleen syystä tai toisesta jäänyttä lukuelämystä vuoden varrelta. Kategoriat ovat tuttuun tapaan seuraavat: 

 • paras sarja (Kaikki sarjan kirjat luettu tämän vuoden aikana.)

• paras uutuuskirja (Ilmestynyt siis vuonna 2019, suomennoskin tänä vuonna lasketaan.)

• paras kotimainen 

• paras käännöskirja/muulla kielellä kuin suomeksi luettu

• paras klassikko 

• itkettävin kirja 

• huti

• yllättäjä (Kirja, josta en odottanut pitäväni, mutta joka olikin hyvä)

• paras spefikirja

• paras ei-spefikirja

• paras uusintaluku

• kirjailija (Kirjailija, jonka tuotantoa luin paljon tänä vuonna.)

• odotetuin (Kirja, jonka ilmestymistä/lukeamista odotin eniten.)

• kuukauden helmi (jokaisen kuukauden kirjamäärä ja sen paras kirja) 

Uudet villasukat ja odotettu jatko-osa.

Valinnat ovat aina hyvin vaikeita, ja jos minulta kysyisi asiaa huomenna uudelleen, vastaisin todennäköisesti eri tavalla. Sen kummempia perusteluja en täasä kohdassa enää kirjoita, mutta linkit vievät kuukausikoosteisiin, jossa puhun mielipiteistäni kyseisestä kirjasta, jos ne kiinnostavat. Nyt tunnustusten pariin! 

Erään keväisen eristysviikon aikana luettuja kirjoja.

Vuoden 2020 

Paras sarja 

Helena Meripaasi: Koirahullun päiväkirja (osat 1-5, osa 6) 

(luin vain kaksi kokonaista sarjaa vuonna 2020, molemmat uusintoja! Koirahullun päiväkirja on ehkä jonkinsorttinen guilty pleasure, mutta Meripaaden sarja oli kuitenkin niin kiva nostalgiamatka, että se sai tämän kunnian.)

Paras uutuuskirja 

Susanna Hynynen & Dess Terentjeva: Neonkaupunki 

Paras kotimainen 

Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa

Paras ulkomaalainen/muulla kielellä luettu

Hank Green: Ihan mieletön juttu

Paras klassikko 

Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani

Itkettävin kirja 

Anneli Kanto: Veriruusut

Huti

Uolevi Nojonen: Ruudussa räntää

Tänä vuonna olen lukenut todella paljon sarjakuvia. Tämä ääneen naurattanut ruutu on Marta Breenin ja Jenny Jordahlin teoksesta Naiset: 150 vuotta vapauden, sisaruuden ja tasa-arvon puolesta.

Yllättäjä 

Henrik Ibsen: Nukkekoti

Paras spefikirja

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Väärän kissan päivä

Paras ei-spefikirja

Ruta Sepetys: Salt to the sea

Paras uusintaluku

Annukka Salama: Harakanloukku

Kirjailija 

Tommy Tabermann (Tabermannin kirjoja tässä, tässä ja tässä) 

Odotetuin 

Siiri Enoranta: Kesämyrsky

Luen vain lakanoihini sointuvia kirjoja. 

Kuukauden helmi

Tammikuu

Tara Westover: Opintiellä

kolme kirjaa/1252 s.

Helmikuu

Rainbow Rowell: Carry on

kaksi kirjaa/522 s., 10 h 21 min

Maaliskuu

Anneli Kanto: Veriruusut

kahdeksan kirjaa/1776 s., 5 h 16 min

Huhtikuu

Annukka Salama: Käärmeenlumooja

neljä kirjaa/1009 s. 

Toukokuu

Susanna Hynynen & Dess Terentjeva: Neonkaupunki

10 kirjaa/2071 s., 14 h 54 min

Kesäkuu

Siiri Enoranta: Kesämyrsky

13 kirjaa/2800 s., 10 h 8 min

Vaikka erilaisia kirjanostotapahtumia ei tänä vuonna ollutkaan, sai hyllyyni myös lisätäytettä. Kävin ostamassa stressanneesta helmikuusta selviämisestä palkinnoksi koko Muumi-sarjan, mikä on tuonut minulle kovasti iloa myöhemminkin. Kuvassa näkyy myös uuteen asuntooni ostettu nojatuoli, joka on yksi lempilukupaikoistani kotonani!

Heinäkuu

Sally Salminen: Katrina

16 kirjaa/3697 s. 

Elokuu

Elina Pitkäkangas: Hukan perimät

17 kirjaa/4045 s., 11 h 55 min

Syyskuu

Tove Jansson: Taikurin hattu

kahdeksan kirjaa/2024 s., 11 h 32 min

Lokakuu

Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa

seitsemän kirjaa/695 s., 13 h 44 min

Marraskuu

Ruta Sepetys: Salt to the sea

seitsemän kirjaa/1825 s., 4 h 33 min

Joulukuu

Tiitu Takalo: Memento mori

12 kirjaa/2783 s., 8 h 23 min

Vuonna 2020 luin myös useita vanhoja suosikkeja uudelleen.

Entäs sitten vuosi 2021? Osallistun jälleen Helmet-lukuhaasteeseen. Siinä näyttää olevan muutamia hyvinkin haastavia kohtia, mutta olen tykännyt haasteesta kovasti, joten ollaan mukana nytkin. Goodreadsin reading challengeen asetin jälleen maltillisen 50 kirjaa, koska en jaksa uskoa, että uskomaton lukuvauhtini jatkuu vielä tänä vuonnakin. Hyvä tietenkin, jos jatkuu, mutta yritän olla nyt realistinen :D Tavoitetta voi kuitenkin aina nostaa. Ehkä tärkein tavoite tälle vuodelle on kuitenkin se, että lukisin enemmän POC-kirjailijoiden kirjoittamia kirjoja. Havahduin kesällä siihen, että luen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pelkästään valkoisten ihmisten kirjoittamia kirjoja, minkä koen itse hyvin ongelmalliseksi: se tekee lukemistostani hyvin yksipuoleisen ja jättää suuren ihmisryhmän tarinat kokonaan pois. Tänä vuonna pyrin siis lukemaan ei-valkoisten kirjoittamia kirjoja enemmän kuin viime vuonna (eli enemmän kuin kaksi, ei pitäisi olla mitenkään vaikea rasti). Pyrin kuitenkin myös siihen, että en lipsahtaisi kirjoja lukiessani eksotisoinnin puolelle, vaan lukisin niitä aivan kuin mitä tahansa muitakin kirjoja. (Tässä hyvä kolumni, jossa ilmiöstä puhutaan tarkemmin.)

Ostin eräällä kauppareissulla heräteostoksena ruusuja, ja niiden myötä pöydälleni ilmestyi yllättäen taiteellinen lukuidylli. (Tässä kesken Katinka Sarjanojan Korpinlaulu.)

Millainen teidän lukuvuotenne oli? Entä minkälaisia lukusuunnitelmia teillä on ensi vuodelle?