perjantai 25. kesäkuuta 2021

Kesäyössä

Astun hiekkatieltä metsäpolulle
ja muutamalla askeleella ylitän maailmojen rajat

korkeiden kuusien varjot
metsänpohjan sammaleilla
illanhämärässä, alkukesän rajamailla
ja tuhansia vuosien sitten kulkeneiden polut
elämän jäljet hukkuneena ajan alle

seison paikallani hiljaa
sydän täynnä
minun paikkani, jossa mieleeni ei tule muita

lintujen laulu ja kaukaa kuuluva moottoritien humina
ja usva laskeutuu pian

kaatuneelle rungolle lentää mustarastas
ja livertää lähelläni metsään
monimutkaisten säveltensä kudelman
eikä oikean maailman lainalaisuudet päde

(15.5.2021)

***

Kirjoitin tämän runon löydettyäni erään uuden paikan opiskelukaupungistani, ja toivon, että se tavoittaa sen maagisen tunnelman, jonka kyseisessä paikassa koin. Vaikka runo on tunnelmakuva toukokuulta, mielestäni se sopii juhannusyön taianomaiseen tunnelmaan aivan yhtä hyvin. 


Oikein hyvää juhannusta blogin lukijoille! 

Jos muuten kiinnostaa vähän pidempi juhannusfiilistely, suosittelen lukemaan viime juhannuksena blogissa julkaistun novellin

4 kommenttia:

  1. Hyvää juhannusta sinullekin! :)

    VastaaPoista
  2. Pidän erityisesti säkeistä "ja tuhansia vuosia sitten kulkeneiden polut/ elämän jäljet hukkuneena ajan alle" <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Itekin tykkään noista! Kyseisellä paikalla on historiallista merkitystä, mutta siitä ei ilmeisesti moni tiedä, joten nuo säkeet tulevat siitä :)

      Poista

Sano sanottavasi, mutta älä räyhää. Tarkistan kommentit ja julkaisen vain asialliset :)