torstai 16. maaliskuuta 2023

Kaikenkarvaisia kuulumisia kirjoittamisesta, gradusta ja lempikynästä

Vaihteeksi taas kuulumiskimaran aika! 

✽ P:n kakkosversio valmistui! Yllätin itsenikin, että sain kässärin näin nopeasti valmiiksi, alle vuodessa! Olin ollut aivan varma, että kakkosversio valmistuisi vasta kesän korvalla, mutta parempi toki näin. Suunnitelmissani oli alun perinkin jatkaa kässärin viilaamista elokuussa, joten nyt esilukijoilla on enemmän aikaa tekstin parissa. Kässärin lopetus koki pienen muutoksen. Loppuratkaisu itsessään pysyi pitkälti samana, mutta kirjoitin siihen erään lisäkäänteen, joka herätti minussa paljon tunteita, ja niin vain löysin itseni nyyhkyttämästä tarinalle ja sen hahmoille. Pidän tästä ratkaisusta kovasti, mutta teksti on vielä sen verran raakaa, että se vaatii kyllä kunnolla viilaamista. 

Tällä hetkellä elän pientä eroahdistusvaihetta kässärin kanssa: kaikki muistuttaa minua kässäristä, ja tekisi mieli lukea sitä uudelleen. Nyt pitäisi vain ottaa etäisyyttä tekstiin, että elokuussa pääsen katselemaan sitä tuorein silmin. Kokemuksesta tiedän, että aika kyllä auttaa, ja tällaisetkin vaiheet kuuluvat kirjoitusprosessiin. Koska päässäni pyörii lähinnä P, niin jaan oheisen Kirsi Kunnaksen runon, josta minulle tulee mieleen useampikin P:n henkilö! 

Pieni tytön lillukka

Oli kerran tyttö, pieni tytön lillukka
jolla oli otsalla
pienen pieni kihara. 
Kun hän oli kiltti, 
hän oli ihan ihmeen kiltti. 
Kun hän oli paha,
hän oli kamala!

(Kirsi Kunnas: Hanhiemon iloinen lipas)

✽ Graduhommia pitäisi painaa, mutta tuntuu, että muut opiskelut uhkaavat tulla tielle. Kuten kuukausikoosteessa mainitsin, kävin helmikuussa arkistossa alkuperäisaineistoni parissa. Reissu ei mennyt ehkä ihan niin kuin olisin toivonut, sillä lähdin lähestymään ainestoani ehkä vähän tyhmästi, mutta ainakin sain valtavan suurta aineistoa rajattua ja osan siitä skannattuakin. Täytyy kuitenkin tehdä vielä uusi reissu arkistoon tässä kevään aikana. Kevätlukukauden aikana pitäisi vielä palauttaa dispositio ja tutkielman synopsis. Kesän aikana ajattelin keskittyä lukemaan paitsi aineistoa, myös tutkimuskirjallisuutta, jotta syksyllä pääsen sitten aloittamaan varsinaista kirjoittamista. 

Arkistoreissun suurimpia iloja oli arkisto itse. Miten voikaan olla niin kaunis rakennus!

✽ Gradun lisäksi pitäisi tosiaan opiskella muutenkin. Kevään opiskelut ovat tuntuneet todella rankoilta, mutta se oli toisaalta odotettavissa. Jotenkin vuodesta riippumatta kevätlukukauden puoliväli on aina kauhean kiireinen ja stressaava! Loppukeväästä työmäärä onneksi vähän kevenee sillä, että läsnäoloja vaativia luentoja ei enää juurikaan ole. Toki itsenäisesti suoritettavat kurssit ovat oma työmaansa, mutta ainakin aikataulut ovat vähän joustavammat. Oman lisänsä loppukevään opiskeluihin tekee toukokuussa alkava harjoittelu, mutta odotan sitä silti todella paljon! (Enkä vähiten siksi, että saan olla opiskelukaupungissa koko kesän <3) Pääsiäislomaa kuitenkin odotan todella suurella innolla, koska todellakin kaipaan rehellistä lomaa, edes lyhyttä sellaista. 

✽ Lukeminen sujuu tällä kivasti! Vuosi sitten lukeminen oli todella tahmeaa ja hankalaa, mutta nyt minulla on hyvä meininki lukemisen kanssa. Toki lukeminen painottuu tällä hetkellä hieman äänikirjoihin, mutta eipä se haittaa, kirja kuin kirja. Se, että ylipäätään tekee mieli lukea, ei ole itsestäänselvyys! 

✽ En muista, olenko maininnut tästä blogissa, mutta uusi versio Kaikenkarvaiset ystäväni -tv-sarjasta on aivan ihana ja eräs uusi lempisarjani! James Herriotin eläinlääkärimuistelmiin perustuva sarja on tehty samalla nimellä jo 1970-luvulla, ja se oli Herrioitin kirjojen ohella minulle tärkeä ollessani yläasteikäinen (mainitsin sarjan joulukalenterissakin pari vuotta sitten). Kun sarjan uusi versio alkoi pari vuotta sitten, vierastin aluksi todella paljon sen ratkaisuja: varsinkin se, että näyttelijät ovat paljon nuorempia kuin vanhassa sarjassa tuntui oudolta. (Oikeastaan hieman nuorempi roolitus on uskottavampi kuin vanhemman sarjan!) Juonessa on otettu jotain vapauksia, mutta niistäkin olen oppinut pitämään kovasti. Rakastan sarjan hahmoja yli kaiken, ja vaikka sarjassa tapahtuu myös ikäviä asioita, perustunnelma on todella lämminhenkinen ja ihana. Voinkin suositella Kaikenkarvaisia ystäviäni, jos kaipaa laadukasta ja hyväntuulista periodidraamaa elämäänsä! Täytyy tosin myöntää, että kolmannen kauden viimeinen jakso on vielä katsomatta. Kolmannella kaudella sarjassa alkaa toinen maailmansota, ja monet juonikuviot ovat rikkoneet minut aivan murusiksi. Olen vältellyt viimeisen jakson katsomista, koska tiedän, että itken sitä katsoessani itseni aivan märäksi läntiksi. Sarjan kaikki kolme kautta ovat tällä hetkellä Areenassa, kipin kapin katsomaan! 

✽ Vaikka P on nyt lepovuorossa, kaikki muu kirjoittaminen kiinnostaa ja innostaa. Pieniä novellinraakileita on odottelemassa vuoroaan, mutta ajattelin ottaa nyt hieman taukoa (proosan) kirjoittamisesta. Kirjoittaminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on antaa aivojen levätä ja ajatusten liikkua vapaasti. Luotan siihen, että jossain vaiheessa luovuuskihinä nousee päässä niin suureksi, että on pakko alkaa näpytellä taas. Elokuuhun on vielä aikaa, joten luulen, että ainakin yksi novelli valmistuu ennen sitä. JL:n läpiluku olisi myös tarkoitus aloitella tässä editointitauon aikana. Ajattelin käydä ostamassa kynääni punaisen mustepatruunan ja kokeilla, miltä tuntuu tehdä oikeita punakynämerkintöjä käsikirjoitukseen! 

(Sivuraide: Pilotin Frixion -kynä on muuten aivan lempikynäni maailmassa! Sain tällaisen kynän aikoinaan ylioppilaslahjaksi, enkä ole parina viime vuonna enää oikeastaan muita (muste)kyniä käyttänytkään! Kirjoittaminen sillä on ihanan soljuvaa, ja mahdollisuus vaihtaa mustepatruuna uuteen varmistaa sen, että kynä kestää pidempään. Huono ominaisuus ei ole myöskään se, että kynän jälkeä pystyy kumittamaan. Vahva suositus! Tämä ei muuten sitten ollut maksettu mainos, vaan ihan vilpitöntä hehkutusta :D) 

✽ Postauksen loppuun vielä musiikkivinkki! Olen viime aikoina kuunnellut todella paljon pienen tauon jälkeen Seminaarinmäen mieslaulajia, kuten jo kuukausikoosteessa tuli ilmi. Parin viime viikon aikana olen kuunnellut todella paljon C/O-kappaletta. Siinä on hauskoja sanaleikkejä, joista nautin Semmareiden biiseissä muutenkin. 



Jos video ei näy, voit katsoa sen tästä

Mitä teille ruudun toisella puolella kuuluu? 

2 kommenttia:

  1. Kerrankin käy niin päin että saa jotain tehtyä aikaisemmin kuin aikoi! Onneksi olkoon :)
    Katsoin sattumalta yhden jakson Kaikenkarvaisia ystäviä ja yllätyin siitä ettei se ollutkaan animoitu eläinsarja kuten olin jostain syystä saanut päähäni :DD Oli se muutenkin positiivinen yllätys!
    Tsemppiä kevään kiireisiin ja arkistoon <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joskus näinkin päin! :)

      Kaikenkarvaisten nimi kyllä saattaa ohjata ajatuksia tuohon suuntaan, joten en ihmettele yhtään :D Mutta kiva kuulla, että tykkäsit siitä!

      Tsemppiä sullekin kaikkeen mihin tsemppiä tarvitset! <3

      Poista

Sano sanottavasi, mutta älä räyhää. Tarkistan kommentit ja julkaisen vain asialliset :)